Turvaranneke ei ole turvatakuu

Lakiesityksen kriteereihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Lakiehdotus vanhusten turvapalvelusta luottaa teknologiaan. Kiireellisen avuntarpeen arviointi ei olisi viranomaistoimintaa.

TURVAPALVELUSTA ei ole ollut aikaisemmin mainintaa sosiaalihuollon laeissa, mutta tänään lausuntokierrokselle lähteneessä lakipaketissa se esitellään uutena kotihoidon tukipalveluna.

Turvapalvelun kokonaisuuteen ehdotetaan turvalaitteistoa ja hälytysten ympärivuorokautista vastaanottoa. Palvelu sisältää kiireellisen avuntarpeen arvioinnin sekä lupauksen avunannosta vuorokaudenajasta riippumatta.

Ehdotuksessa kiireellisen avuntarpeen arviointi ei ole viranomaistoimintaa. Vastedes turvapalvelun tuottaja vastaa siitä, että asiakas saa tarvitsemansa kiireellisen avun. Turva-auttajan ei myöskään tarvitse olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Riittää, että hän on tehtävään sopiva.

LAUSUNTOKIERROKSELLA kysytään aiheellisesti, ovatko lakiin kirjattavan turvapalvelun toteuttamista koskevat säännökset onnistuneita. Mitä koulutusta kiireellinen apu vaatii? Pitäisikö turva-auttajan kuitenkin olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö?

Tällä hetkellä turvapalveluja järjestetään kunnissa vaihtelevasti. Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyyn vastanneilla alueilla kotikäyntejä tekevät pääasiassa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt. Jossakin käytetään yöaikaan pelastushenkilöstöä sopimuspalokunnista. Jotkin kunnat käyttävät vartiointiliikkeitä.

Lakiesitys pyrkii yhtenäistämään käytäntöjä, mutta kriteereihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

POHJIMMILTAAN vanhusten turvapalvelussa luotetaan laitteisiin ja teknologiaan. Turvalaitteistojen kirjo on jo nyt suuri, ja uusia vaihtoehtoja tulee markkinoille jatkuvasti. Tyypillisimpiä vaihtoehtoja ovat turvarannekkeet ja puhelimet sekä erilaiset liiketunnistimiin perustuvat järjestelmät.

Miten lain edellyttämien turvalaitteistojen kriteerit määritellään ja kuka niitä valvoo? Kun hälytyksessä on kyse kiireellisen avun tarpeesta, laitteen on toimittava takuuvarmasti ja tarkoitustaan vastaavalla tavalla. Riittääkö, että palvelun tuottaja vastaa laitteistojen yksilöllisestä soveltuvuudesta, toiminnasta ja asiakkaan opastuksesta?

Turvaranneke ei ole turvatakuu. Tässäkin laki on niin kuin se luetaan. ■ geron.fi

Kommentit

  • Arja Hakala

    Hohhoijjaa. Vai teknologiaa ikääntyneille

    Se on nut sillä viissiin, että ikääntyneet katsovat, että mitäs kapineita nämä on ja ottavat esimerkiksi turvarannekkeen pois.
    Eihän sitä kaikkea voi muistaa mitä milläkin tehdään.

    Tai sitten täytyy olla niin seikkaperäiset ohjeet ettei niistä voi erehtyä väärin toimimaan.

Jätä kommentti

*