Unelma onnesta

Hiiriä ja ihmisiä.

Tom Lindholm, Mikko Rantaniva ja Atte Antikainen vetoavat tunteisiin. Kuva: Karri Lämpsä / Kuopion kaupunginteatteri

Hiiriä ja ihmisiä tihkuu tunnetta. Herkistynyt mieli tempautuu mukaan unelmiin – järkyttyäkseen.

Hiiriä ja ihmisiä. Ensi-ilta Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä 11.2.2022. Ohjaus Tommi Auvinen. Lavastus Marjatta Kuivasto, puvustus Taina Natunen. Äänisuunnittelu Kati Koslonen, valosuunnittelu Lassi Kröger. Rooleissa Mikko Rantaniva, Atte Antikainen, Toni Harjajärvi, Tom Lindholm, Mikko Paananen, Risto Korhonen, Sohvi Roininen, Ilkka Pentti, Ari-Kyösti Seppo ja Giuseppe Piazza. ★★★★

ROMAANI Hiiriä ja ihmisiä kuvaa särkyviä unelmia, ystävyyttä ja erilaisuuden pelkoa 1930-luvun lamavuosien Yhdysvalloissa. Vastuu ja vapaus, kiintymys ja henkilökohtainen onni asettuvat vastakkain John Steinbeckin ajattomassa mestariteoksessa, jota esitetään nyt Kuopion kaupunginteatterissa kirjan 85-vuotisjuhlavuotena.

George (Mikko Rantaniva) ja Lennie (Atte Antikainen) ovat elämän heittelemiä työmiehiä. Oikeudentuntoinen George suojelee ja auttaa kehitysvammaista Lennietä, joka onnistuu kerta toisensa jälkeen sotkemaan parivaljakon asiat. Lämminsydämistä suhdetta leimaavat huolehtivaisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Miehet ovat kuin veljekset, aina yhdessä, vaikka he ovat joutuneet pakenemaan useasti tien päälle.

Hetken verran tuntuu, että yhteinen unelma onnesta ja vapaammasta elämästä voisi toteutua, mutta tilanne karkaa käsistä, peruuttamattomasti. Georgen osa on kantaa ystävyyden raskas taakka loppuun saakka.

JUONEN moni tuntee vanhastaan, sillä Steinbeckin pienoisromaani on ollut vuosikymmenestä toiseen äidinkielen opetuksen pakkopullaa, maukasta tosin. Tällaista teatteriesitystä lähtee katsomaan nähdäkseen tarinasta uuden, pidäkkeettömän version tai sitten erityisen koskettavia roolitulkintoja.

Kuopion kaupunginteatterissa Tommi Auvisen ohjaus luottaa alkuperäiseen tarinaan. Lämpö ja myötäelävä huumori toimivat tehokkaana vastapainona traagiselle tapahtumasarjalle. Näytelmäsovitus tihkuu tunnetta ja lopputulos ylittää odotukset. Herkistynyt mieli tempautuu mukaan unelmiin – järkyttyäkseen.

Äänisuunnittelu (Kati Koslonen) tukee kerrontaa poikkeuksellisen onnistuneesti. Tyyli horjahtaa vain kerran, kun Lennie luukuttaa kasarihittiä Heaven Is a Place on Earth. Myös valosuunnittelu ja lavastus on toteutettu komeasti.

Tunteikasta, näyttävää ja ajatuksia herättävää.

NÄYTTÄMÖLLÄ äijät tekevät töitä porukassa. Klassikko herää henkiin, kun pääosien roolitus on onnistunut nappiin koiraa myöten. Roolissaan rehti, vilpitön Rantaniva ja ilmeikäs Antikainen koskettavat molemmat laillaan. Tom Lindholm voimistaa paletin tunnekylläisyyttä ikääntyvän Candyn osassa.

Ainoa naisrooli on jäänyt puolitiehen. Työmaan pikku nokkamiehen vaimo (Sohvi Roininen) tunkeutuu hakemaan juttuseuraa pitkin matkaa, mutta pääsee pullauttamaan koko elämäntarinansa ja motiivinsa vasta loppuhuipennuksen kynnyksellä. Olisin kaivannut jotain yhtä hienoa ratkaisua kuin ”erilaisen” Koukun (Giuseppe Piazza) näyttämöhahmossa.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Hiiriä ja ihmisiä on Kuopiossa tämän talven kassamagneetti. Tunteikasta, näyttävää ja ajatuksia herättävää esitystä kelpaa herkistellä.  ■ geron.fi

Jätä kommentti

*