Vanhusasiavaltuutettu: Oikeus kasvokkaisiin peruspalveluihin turvattava

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.

Päivi Topo sanoo, että viranomaisten toiminta ei voi olla syrjivää digitaalisestikaan. Kuva: Markku Lempinen

Ikääntyneiden määrä on jo selvästi suurempi kuin lasten lukumäärä.

VANHUSPALVELUIDEN tarve tulee lisääntymään nopeasti lähivuosina. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo muistuttaa Geronomi-lehteen tekemässäni haastattelussa, että hyvinvointialueiden suunnittelussa ei saa unohtaa ikääntyneitä.

Topo painottaa, että sote-uudistuksessa on välttämätöntä huolehtia kotihoidon ja hoivapalveluiden riittävyydestä. Samalla on pidettävä huolta henkilöstön määrästä ja jaksamisesta.

– Hoivapalveluja pitää lisätä. Erityisen huolissani olen yksin asuvista muistisairaista ja ympärivuorokautisten palvelujen saatavuudesta. Kuka huolehtii, kun ei ole perhettä tai sukua pitämässä huolta?

VIISIVUOTISEN toimikautensa aikana Päivi Topo haluaa kiinnittää huomiota Suomessa laajasti esiintyvään ikäsyrjintään, joka vaikuttaa huomaamatta kaikkeen ajatteluun ja yhteiskuntaelämään. Suomalainen ikäsyrjintä näkyy kaiken kaikkiaan palvelujen aliresursointina.

– Ikääntyneiden määrä on jo selvästi suurempi kuin lasten määrä, ja pitäisi olla itsestään selvä asia, että ikäihmisten hyvinvoinnilla on yhteiskunnallisesti valtava merkitys. Jos haluamme tavoitteellisesti vähentää ikäsyrjintää Suomessa, tarvitsemme ennakoivaa ikävaikutusten arviointia kaikkeen päätöksentekoon.

Päivi Topo sanoo, että Suomi on vauras maa, mutta koskaan ei näytä olevan oikea hetki investoida laadukkaisiin vanhuspalveluihin. Ajattelutapaan on saatava muutos, ja ikävaikutusten arviointi näyttelee tässä kaikilla tasoilla merkittävää roolia.

Valtuutettu lupaa edistää reilua digitalisaatiota.

SOSIAALI– ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut hyödyttävät monia ikääntyneitä kansalaisia, mutta pahimmillaan digitalisaatio sulkee palvelujen ulkopuolelle juuri ne ihmiset, jotka tarvitsevat apua eniten. Vanhusasiavaltuutettu lupaa edistää reilua digitalisaatiota.

– Tällä hetkellä on olemassa mittava määrä ihmisiä, joilla on vaikeuksia hoitaa asioitaan Kanta-palvelussa. Kela kannustaa käyttämään sähköisiä palveluja muiden tukemana, mutta tämä ei ole kestävä ratkaisu käsitellä luottamuksellisia tietoja.

Topon mukaan yhdenvertaiset oikeudet on turvattava jatkossakin myös niille ihmisille, jotka eivät asioi internetissä tai käytä sähköisiä palveluja. Ilmiö ei ole millään muotoa ohimenevä.

– Yhteiskunnassa tarvitaan selvät kriteerit niille peruspalveluille, jotka täytyy turvata ja tarjota myös kasvotusten. Lain mukaan viranomaisten toiminta ei voi olla syrjivää, ei edes digitaalisesti. ■ geron.fi

Vanhusasiavaltuutetun haastattelun voi lukea kokonaan Geronomi-lehdestä 1/2022.

Kommentit

  • Arja Hakala

    Tää on merkityksellinen kannanotto ikääntyvien henkilöiden tasaveroisten hyvinvointipalvelujen saamisessa.

    Kyllä se on puutteellista. Millonka onnistuneekaan, että jokaisella henkilöllä on mahollisuus kahtoa omat tietonsa kanta.fi

    Ja muutennii internetistä aukeavat sairaanhoitajalle etävastaanotolle pääsyt.
    Sehän tarkottaa sitä, että etävastaanottoa käyttävä henkilö selviytyy kaikesta itse.
    Muutaman sanan vaihto siinä tapahtuu puolin ja toisin. Mitä jäi mieleen siitä? Ei mitään.

    Kyllä tuommonen käytäntö on naurettavaa.

    Jospa hyvinvointialueen johtajat ovat kekseliäitä ja luovia, ottavat uusia toimintatapoja käyttöön.

    Rauhaisaa pääsiäisen aikaa!

    • Ari Liimatainen

      Kiitos perustellusta kommentista. Hyvää pääsiäistä!

Kommentointi on suljettu.