Vanhustenhoito – mitä väliä?

Hoitajia ei ole eikä tule.

Ympärivuorokautisessa hoidossa vanhukset elävät viimeisiä vuosiaan. Onko heillä edes ihmisarvoa?

VANHUSTENHOITOON tarvitaan yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista vuoteen 2030 mennessä. Ei onnistu, sanokaa minun sanoneen.

Melkein koko maassa raportoidaan nytkin jatkuvista tai ajoittaisista rekrytointivaikeuksista. Koulutetusta henkilökunnasta on pulaa, kun ammattilaiset siirtyvät muihin töihin tai eläkkeelle. Nuoria ala ei voisi vähempää kiinnostaa.

Ympärivuorokautisessa hoidossa vaikein tilanne on edessä THL:n mukaan jo ensi vuonna, jolloin yli 80 prosenttia hoitopaikoista tarvitsee lisää työtekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.

TÄHÄN asti ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä on keploteltu lisäämällä avustavan henkilöstön määrää, mutta lähihoitajien ja sairaanhoitajien lukumäärää ei ole kasvatettu.

Avustavan henkilöstön määrä on noussut 29 prosenttia kahdessa vuodessa. Ilman koulutusta olevaa muuta tukihenkilöstöä on lisätty peräti 52 prosentilla.

Lain mukaan tämä peli ei enää vetele.

VANHUSPALVELULAIN uudistamisen hurskas tavoite oli varmistaa, että hoitajilla on aikaa kohdata vanhukset kiireettömästi ja vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.

Käytännössä suomalainen vanhustenhoito kehittyy kuitenkin taloudellisia arvoja ja tehokkuutta korostavaan suuntaan. Päätökset saadaan näyttämään inhimillisiltä ja edistyksellisiltä, mutta ikään kuin sattumalta ne ovat aina säästötavoitteiden mukaisia. Hoitajia ei ole eikä tule.

Juhlapuheissa vanhuus on viisautta, vaikka käytännössä vanhoihin ihmisiin suhtaudutaan hyvin väheksyvästi ja jopa vihamielisesti. Suomi on ikärasistinen maa, jossa tarvitaan kipeästi sekä asenteenmuutosta että rehellistä vanhuuspolitiikkaa.

Ympärivuorokautista hoitoa saavat vanhukset elävät viimeisiä vuosiaan. Heillä ei riitä voimavaroja valittaa, vaikka kohtelu ei ole edes ihmisarvoista. Mitä väliä? ■ geron.fi

Tilaa GERON-uutiskirje

Saat ilmoituksen uusista Geron-blogiartikkeleista sähköpostiin. Tilaa uutiskirje

Kommentit

  • Arja Hakala

    Kyllä on väliä sillä millaista vanhustenhoito ja kohtelu on meillä Suomessa.

    Kenellä on vaikutusvaltaa ja toteutusvaltaa vanhustenhoidon laadun parantamiseen käytännössä?

    Puheissa on ryppäinä, että PITÄISI olla paremmin. Mutta silloinhan ei vielä mitään tapahdu, kun sanotaan PITÄISI.

    Jokainen voi ajatella omakohtaisesti, kun koko päivän on samoissa vaipoissa sängyllään niin miten se vaikuttaa ihmiseen. Hoitajan käynti on vain pikainen pyörähdys huoneessa ja hoito on sillä selvä siltä päivältä.

    Olemmeko ihmisiä, kun me muutaman vuoden päästä olemme vanhuksia ja haemme hoitopaikkaa vanhainkodista?

    Millainen tulevaisuus on odotettavissa?

Jätä kommentti

*