Mehevät hampurilaissämpylät

Hampurilaissämpylöiden pitää olla pehmeitä ja meheviä. Usein parempiin hampurilaisiin käytetään briossisämpylöitä. Ne ovatkin mukavan pehmeitä, mutta mielestäni turhan tuhteja. Niihinhän käytetään reilusti voita ja kananmunia. Mehevyyttä ja makua sämpylöihin saa myös kevyemmin, lisäämällä taikinaan raastettua, kypsää perunaa. Osan vehnäjauhoista voi myös korvata esimerkiksi ruis- tai grahamjauhoilla, näin sämpylöistä tulee mielestäni parempia ja kaiken lisäksi hieman terveellisempiä. Hampurilaiset saivat tällä kertaa täytteeksi guacamoledippiä, paistettua halloumia, salaatti ja tomaattia.

 

Mehevät hampurilaissämpylät perunasta
(10 kappaletta)

150 g (n. 2 kpl) keitettyjä jauhoisia perunoita
3 dl maitoa
1 ps (11 g) kuivahiivaa
1/2 kananmunaa
1 rkl öljyä
1 tl suolaa
1 tl sokeria
2 dl ruisjauhoja
n. 7 dl vehnäjauhoja
Pinnalle:
1/2 kananmunaa
unikon- tai seesaminsiemeniä

  • Raasta kypsät, kuoritut perunat hienoksi. Lämmitä maito noin 42-asteiseksi. Lisää hiiva, perunaraaste, kananmuna, suola ja sokeri. Sekoita joukkoon ruisjauhot. Alusta vehnäjauhot vähitellen taikinaan.  Alusta taikinaa 5-10 minuuttia, jotta siihen muodostuu hyvä sitko. Taikina saa jäädä pehmeäksi.  Anna kohota noin 30 minuuttia
  • Leivo 10 sämpylää ja anna kohota 20-30 min. Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.
  • Halkaise sämpylät ja täytä esimerkisksi guacamoledipillä (Pirkka Parhaat), paistetulla halloumilla, salaatilla ja tomaatilla.

Kommentit

  • Euno J. (maallikkona)

    hyvältä näyttää, ja uskon että myös maistuu

    totuin hampurilaisiin kun tuttavani johdatti ekakerran Jyväskylässä ja toistamiseen Joensuussa eräiden matkojen varrella ruokalajin pariin, ja kokousreissulla Helsingin rautatieasemalla hyvänmakuisten äärelle (ehkä silloiset parhaat?). Ostin sellaisen evääksi junaan (kotimatkalle Kuopioon).

    Pikaruokana hampurilaiset olivat aiemmin (nuoruudessani) jääneet vähälle, varsinkin ateriana. – se kastike mielestäni teki hampurilaisen – sen mehevyyden. Mitä se aine on, kaikki tietävät?
    Kuopiossakin oli jo 1990-luvulla pari paikkaa, missä saatoin käydä.

Jätä kommentti

*