Kuvitellaan seuraavaa: jääkiekkojoukkueen omistajat palkkaavat joukkueeseensa kaksikymmentä maan parasta pelaajaa. Äkkiä kuvittelisi, että siinä syntyy voittamaton joukkue, mutta niin ei käy. Se johtuu siitä, että ykkösketjussa pelaamaan tottuneella laitahyökkääjällä harvoin on motivaatiota pelata neloskentän laiturina. Edes se ei auta, että valmentajaa vaihdetaan. Jos joukkueen koostumus on väärä, yksikään valmentaja ei saa sitä toimimaan.
Samanlainen tilanne on Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevassa. Siellä on viiden vuoden aikana ollut viisi toimitusjohtajaa. Se herättää kysymyksen: kuinka huonoja johtajia Kevaan oikein kyetään valitsemaan?
Oikeasti ei ole kyse johtajien kyvyistä, vaan Kevan keskijohdosta. Se on tottunut yltäkylläisiin edustustileihin ja asuntolainoihin, joista ei tarvitse maksaa marginaalia.
Viime viikolla vain alle vuoden työssään ollut Jukka Männistö sai potkut. Julkisuuteen vuodetuissa tiedoissa syy oli se, että hän ”puuttui liikaa pieniin yksityiskohtiin”.
Nuo yksityiskohdat olivat muun muassa keskijohdon etuja. Niinpä kun Kevaan tilattiin konsultti selvittämään firman tilaa, etunsa menettänyt porukka selitti konsultin haastatteluissa, kuinka solmussa koko yhtiön tilanne uuden toimitusjohtajan vuoksi on.
Seurauksena Kevan hallitus demarijäsenten johdolla päätyi erottamaan toimitusjohtajan. Kuvaavaa on, että kun hallitus piti erottamiskokoustaan Kevan yläkerroksissa, alapuolella keskijohto joi konjakkia. Kapina oli onnistunut.
On vähintäänkin erikoista, että hallituksen määräyksiä toteuttava Männistö saa hallitukselta potkut. Ja tuskin hallitus peruu yhtään päätöstä, jonka se laittoi toimitusjohtajansa tekemään. Jonkun pitäisi nyt katsoa peiliin.
Kevan tilanne kuvaa tietysti hyvin mitä tahansa julkisen sektorin virastoa tai yksikköä. Johtajia voi tulla uusia, mutta hän ei pääse koskaan valitsemaan omaa joukkuettaan. Eläkevirkoihin perustuva järjestelmä tarkoittaa, että julkiset palvelut eivät voi kehittyä paremmiksi – vaikka se olisi myös veronmaksajien etu, että heidän rahoillaan pyöritetyt toiminnot ovat mahdollisimman vaikuttavia ja hyviä. Poikkeuksia on aina, mutta jähmeähän systeemi on. Voi lätkävalmentajaa, joka ei saisi valita pelaajia omaan joukkueeseensa.
Sama jäykkyys on läsnä myös laajemmin Suomen työmarkkinoilla. Jos minä annan firmastani potkut kahdelle huonolle työntekijälle, minulla on ”takaisinottovelvoite”. Eli jos haluan palkata lisää väkeä, minun pitäisi palkata samat ihmiset!
Eihän siinä ole yhtään mitään järkeä. Ei ihme, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos suositteli tällä viikolla, että kyseisestä pykälästä pitäisi päästä eroon.
Kirjoittaja Hjallis Harkimo on kansanedustaja (kok.) ja liikemies.
Joo
Harkimo kirjoittaa: ”Eläkevirkoihin perustuva järjestelmä tarkoittaa, että julkiset palvelut eivät voi kehittyä paremmiksi”.
Kannattaisi Harkimonkin katsoa, monetko yt:t on valtiolla ja kunnissa nyt menossa. Helppohan sitä on vain paasata omia ennakkoluulojaan ulos ja olla haastamatta itseään todellisuudella.
Jani Miettinen
Takaisinottovelvoite koskee vain jos on irtisanottu taloudellisten ja tuotannollistensyiden takia.
Jos irtisanomisen perusteena on ollut huono työnjälki, töiden tekemättä jättäminen tai jokin muut mikä voidaan määritellä huonon työntekijän tunnusmerkeiksi, niin mitään takaisinottovelvoitetta ei ole.
Uskomatonta, että edes vuosia yrittäjänä toiminut kansanedustaja ei tunne työelämän perussääntöjä. Ei ihmekkään, että Suomi on tässä tilanteessa.
Jari Holopainen
Eikö joukkueeseen kannattaisi valita kykyihinsä nähden aliarvostetuimmat (edullisimmat), mutta tietyissä kyvyissä taitavat pelaajat?
A. Nonymus
Voisiko millään syynä olla se, että nämä kolme toimitusjohtajaa valittiin jäsenkirjan eikä kyvykkyyden perusteella?
Ja oikeasti: mitä Harkimo tietää Kevan sisäisistä asioista? Jospa keskijohto huomasi Männistön kohdalla, että pieleen menee, jos pomo jatkaa samalla lnjalla? Että eroon piti päästä äkkiä, ennen kuin katastrofin ainekset ovat kasassa.
Jokerit uraa!
Suurin ongelma taitaa olla, että Kevan toimitusjohtaja valitaan poliittisin perustein. Harkimon logiikan mukaan siis poliittisesti valitun tj:n pitäisi saada laittaa organisaatio uusiksi haluamillaan (= poliittisesti värittyneillä) nimityksillä. Kreikassahan tätä jo kokeiltiin ei niin hyvällä menestyksellä.
Muuten, eikös Kevan hallituksen pj. ollut Harkimon edustaman kykypuolueen edustaja? Ja potkut saanut tj:kin taisi olla kykypuolueen nuoren kyvyn lähisukulainen?
Harkimon jääkiekkovertaukset ovat osuvia. Esimerkiksi, jos joukkue tekee 20 miljoonan liikevaihdolla 10 miljoonaa tappiota, on pelaajamateriaali varmasti valmentajan toiveiden mukaista. Ja tappiohan ei tietenkään haittaa, kun sen kuittaavat Venäjän valtiota edustavat judon harrastamisella vaurastuneet biljardöörit.
Marjut Sassi
Hjallis kirjoitti asiaa. Kevan johtajat ovat olleet aivan kelvollisia, monet testaukset ja haastattelut läpikäyneitä kokeneita ja arvostettuja osaajia. Mutta toimiston sisäinen käärmeenpesä ulkoisti heidät nopeasti. Syyllinen oli myös heikko hallitus, joka kuunteli ja kuuntelee yhä keskijohdon ja henkilöstön kuiskutteluja.
Demareilla on niin kova kiima saada paikka itselleen, että sieltä savustetaan ulos jokainen muu ehdokas tai valittu. Ja tätä tilannetta toimiston klikki käyttää häikäilemättä hyväkseen.
Ailus pienensi johtoryhmää ja palautti väen ruotuun. Ulkoistettu henkilöstöpäällikkö käynnisti ajojahdin Hesarin suosiollisella avustuksella. Kevan hallitus ulkoisti Auluksen. Männistö vähensi etuja ja yritti saada väen töihin. Todettiin näpertelijäksi ja taas hallitus kiltisti klikkiä kuunnellen ulkoisti Männistön.
Että näin Kevassa.
Hallitushan toki hoitaa esimerkillisesti oman edunvalvontansa. Silloin kun Ailus-kohu alkoi, Kevan hallitus oli Rädyn johdolla Kauko-idän matkalla, joka maksoi 150 000 euroa. Sillä olisi saanut 6 avobemaria ja kolme varusteltuja Skodaa
Asiaa
Juuri näin Kevassa toimitaan, hallitus on pihalla ja tekee päätöksiä sen perusteella mitä sille syötetään.
Toiminta on muutenkin erikoista. Jukka Männistön erosta ”liian aikaisin” tiedotteen ulos antanut henkilö irtisanottiin, menikö oikein sekään…?