Koulutusuudistuksissa puhutaan lillukanvarsista

Eilen Helsingin Sanomat julkaisi haastattelun Osuuspankin lähtevästä pääjohtajasta Reijo Karhisesta. Hän ennakoi, että yritys tulee tulevaisuudessa irtisanomaan tuhansia ihmisiä. Uudet tietokonejärjestelmät myllertävät pankkialaa yhä edelleen. Näin tulee tapahtumaan muissakin yrityksissä ja muillakin aloilla, ei pelkästään pankeissa. Työnteko elää murrosvaihetta: tulevaisuudessa töitä on luultavimmin yhä vähemmän ja niiden tekijältä vaaditaan erityistä osaamista ja koulutusta. En ole varma, olemmeko tätä vielä ymmärtäneet. Siltä ei ainakaan tunnu, jos katsomme meneillään olevia koulutusuudistuksia.

Ison kuvan ja tulevaisuuden kannalta on yhdentekevää, valitaanko yliopistoihin opiskelijat suoraan kouluista vai pääsykokeiden kautta. Pääsykokeiden pois jättämisessä ei siinäkään kyllä ehkä ole järkeä: pelkkä koulutodistus ei kerro kaikkea, ihmiset – varsinkin pojat – kypsyvät ymmärtämään koulutuksen merkityksen eri vaiheissa elämäänsä. Yliopistoissa pojat ovat jo nyt vähemmistönä. Uudistusta on perusteltu kalliilla valmennuskursseilla, johon kaikilla ei ole varaa. Se ei tule muuttumaan. Nämä kurssit vain siirtyvät lukioihin ja voivat tulla vielä kalliimmiksi.
Yksi perustelu on ollut, että muuallakaan ei ole pääsykokeita. Mikä argumentti se on? Jos haluamme pienenä maana erottua, meidän pitääkin tehdä asiat paremmin ja eri lailla.

Mutta kuten sanottua, korkeakoulujen opiskelijavalinta on kuitenkin pieni ongelma. Meidän megaluokan ongelmamme on, että tulevaisuudessa suomalaisten pitää olla paljon nykyistä koulutetumpia. Valtio satsaa sosiaali- ja terveysuudistuksen tietokonejärjestelmiin miljardin. Saman verran maksavat varmaan myös Osuuspankin järjestelmät. Kun kaikki liikkuu digitaaliseen suuntaan, tarvitsemme paljon enemmän koulutettuja työntekijöitä. Muuten koko maamme putoaa kelkasta ja jäämme pahasti jälkeen. Meillä tulee olemaan täysin erilainen työntekijöiden tarve, johon emme pysty vastamaan tällä koulutusmäärällä. Koko tapa tehdä töitä on tulevaisuudessa täysin erilainen etätöineen, yksinyrittäjineen ja yleensäkin työaikojen ja paikkojen suhteen. Olemme jäämässä pahasti jälkeen – ei vaan koulutuksessa, mutta myös työelämän kaikissa joustoissa. Nyt olisi aika herätä ennen kuin on liian myöhäistä.

Kommentit

  • Jonne

    Halu saada yhä suurempi osa kansasta korkeakoulutettua törmää luonnonlakiin: puolet kansasta on keskimääräistä tyhmempää.

    Takavuosina asetettiin tavoiteeksi korkeakouluttaa 70% ikäluokasta. Se olisi tarkoittanut, että korkeakoulusta olisi pitänyt pystyä valmistumaan älykkyysosamäärällä n 85-90 (30 keskihajonnalla). Jos korkeakoulujen opetus ja vaatimukset olisi mitoitettu tuon mukaan olisi se rapauttanut koko korkeakoulujärjestelmän. Tavoite kaatui mahdottomuuteensa.

    Korkeakoulutettavien määrää ei voi nykyisestä enää juurikaan nostaa: Aineksen taso ei yksinkertaisesti riitä.

  • h.k

    Höpö höpö meillähän on jo korkeastikoulutettua väkeä kortistossa eikä heillekään ole mitään töitä joka kelpaisi ,se niin että älykäs on eri asia kuin koulutettu myös ns. perusduuneissa joita myös tulevaisuudessa tarvitaan äly on etu jotta asiat saadaan tehtyä järkevämmin tehokkaammin viime päivien uutisita saa lukea että ns. kolmansista maista on aie tuoda työvoimaa sen porukan älykkyydestä voi jokainen vain arvailla

Jätä kommentti

*