No kun muutkin fuskaa…

Ketkä ovat koviten äänessä itkemässä, että toimitusjohtajien palkat nousevat koko ajan ja työntekijöiden palkat laskevat? Ketkä kysyvät useimmiten, miten nämä ylisuuria palkkoja nostavat osallistuvat talkoisiin. No tätä itkuvirttähän on kuultu eduskunnassa etenkin vasemmiston toimesta ja ammattiyhdistysliikkeet ovat jatkaneet samaa virttä.

Sinänsähän he ovat oikeassa: jos toimitusjohtajien palkat vuodessa nousevat yhtä paljon kun työntekijöiden vuoden kokonaispalkka, niin eihän siinä ole mitään solidaarisuutta tai tahtoa olla hyvä esimerkki. Se on vain yksinkertaisesti täysin väärin.

Mutta kun ammattiyhdistysliikkeet sitten itse maksavat VVO:n toimitusjohtajlle vuonna 2013 noin 370 000 euron vuosipalkan  – ja seuraavana vuonna nostavat palkkaa 100 000 eurolla palkkaa, niin onhan se täysin moraalitonta. En tule tulevaisuudessa enää korvaani lotkauttamaan näille valituksille. Niin makaat kuin petaat on sanonta, joka pätee tähän.

Kun tähän vielä lisää vuokrienkorotukset, jotka kunnat joutuvat maksamaan ja ammattiyhdistysliikkeet nostamat osingot sekä sen, että omistus on hankittu verovapailla jäsenmaksuilla. Sen lisäksi ay-liikkeet eivät yleishyödyllisinä toimijoina joudu maksaan voitoistaan veroa. Hyötyä ne tuottavat, mutta eivät yleisesti vaan niiden jäsenille. Lapsikin ymmärtää, että eihän tässä ole enää mitään tolkkua minkään oikeudenmukaisuuden kannalta.

No nyt joku lukija saattaa ajatella, että mitä se rikas porvari siellä taas ruoskii palkansaajia. Mutta olen ennenkin sanonut, että talkoot kuuluvat kaikille. Niin pomoille, joiden ei pitäisi nostaa ylisuuria palkkoja. Mutta en minä jahtaa mitään ay-liikettä tai pomoja. Haluan vain osoittaa, että myös politiikassa ihmiset miettivät ensin omia etujaan, vaikka juhlapuheissa puhutaan aina ”yhteisestä hyvästä”.

Miksi tällä on niin paljon väliä? Haluan yhä ja edelleen osoittaa, että politiikassa yhteistä etua ei oikeasti tunnu olevan. On minun etuni, sitten puoleen tai järjestön etu. Joskus viimeisenä saattaa esiintyä ihan aito Suomen etu. Se on se syy, miksi on mahdotonta tehdä järkeviä muutoksia tässä meidän systeemissä.

Kommentit

  • Sukin Syn

    Minua tympäisevät tällaiset poliitikot, jotka närkästyvät ensin siitä, että omaa puolta haukutaan. Sitten vedetään, että niinhän vastapuolikin tekee. Ja sitten tulee se kosto: lyön hanskat tiskiin eikä voisi vähempää kiinnostaa. Jos Harkimo on muustakin syystä kansanedustaja, siis: KANSAN, kuin että miljonäärinä ajaa vain omia asioitaan, niin hän pyrkii korjaamaan asian eikä kiukuttele kuin pikkulapsi itkupotkuraivarilla eteisen lattialla. Se on Harkimo sinusta itsestäsi kiinni. Sinä olet siellä ja sinä voit tehdä asioille jotain.

  • Pylkkerö

    Harkimo ei nyt ole niitä maan suurimpia jättiläisiä loogisen ajattelun vainiolla. Hänelle riittää, kunhan saa lokaistua jotain repäisevää sanomista jostakin asiasta. Tärkeintä lienee tulla huomatuksi kuin ajatella syy-seuraus-suhdetta missään asiassa.

    • juhani hirvonen

      Harkimo tekee, eikä meinaa. Ajattelee myös omalla tavallaan.
      Sanoo vielä suoraan, mitä ajattelee,,,,
      Monella arvostelijalla ei ole sdamoja meriittejä esim, yksin purjehduksessa, jääkiekossa… yms.

      En ole kokoomukser jäsen, enkä mitenkään kannata kaikkia Harkimon ajatuksia, mutta kunnioitan Harkimoa tekojen ja ajatusten julkituomisen suhteen, ravistelee ja panee miettimään…..

  • arska

    Maggien ja Iiron jäljillä
    Yritykset poistaa verovähennysoikeus ay-maksuilta eivät toistaiseksi ole tuottaneet juuri muita tuloksia kuin poliittisia irtopisteitä. Keskustelussa on unohtunut, että samanlainen verovapaus koskee myös työnantaja- ja elinkeinoetujärjestöjen jäsenmaksuja. Niitä vain ei kutsuta verotueksi vaan elinkeinotoimintaan liittyväksi vähennettäviksi kuluiksi.
    Laki sallii edelleen verovähennykset molemmille osapuolille. Jatkuvassa torailussa ay-jäsenmaksujen verottomuudesta onkin kyse enemmän politikoinnista kuin huolesta valtiontaloudesta.
    Aivan kuten Margaret Thacher Britanniassa 1980-luvulla, oikeisto pyrkii heikentämään liian vahvana pidettyä ammattiyhdistysliikettä. Viime laman aikana valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok) ajoi läpi “Loimaan kassan” perustamisen liittojen työttömyyskassojen kilpailijaksi. Ay-jäsenmaksujen verovapauden lopettaminen tähtää sekin liittojen talouden heikentämiseen.
    Ihme kyllä ajatus verovähennysoikeuden poistosta on saanut eniten pontta kokoomuksessa, vaikka suuret akavalaiset ammattiliitot ovat kokoomuslaisten hallitsemia.
    Vuonna 1969 se alkoi
    Kun Suomen taloutta vuonna 1967 nostettiin suosta ensimmäisellä laajalla tulopoliittisella ratkaisulla (Liinamaa I), sen osana sovittiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapaudesta. Duunari on saanut 1969 lähtien vähentää ne verotettavista ansioistaan tulonhankkimiskuluina.
    Erityisen tarmokkaasti asiaa ajoi Suomen Teollisuuden Keskusliiton (STK) toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki (kok). STK, SAK ja valtio olivat asiassa yksimielisiä. Suomen hajanaista ay-liikettä oltiin silloin yhdistämässä, ja Hetemäenkin tarkoitus oli tukea SAK:n taloudellista pohjaa, jotta se kykenisi osaltaan vastaamaan laajoista yhteiskunnallisista sopimuksista. Samassa tarkoituksessa aloitettiin myös ay-jäsenmaksujen suoraperintä palkanmaksun yhteydessä. Ne olivat suomalaisen sopimusyhteiskunnan kulmakiviä.
    Maataloustuottajain MTK:n vaatimuksesta verovähennysoikeus myönnettiin myös muiden etujärjestöjen jäsenmaksuille.
    Työnantajille 130-150 miljoonaa
    Työmarkkinajäsenmaksujen verovähennysoikeuden kustannuksista käytetään useita erilaisia lukuja. Työntekijöiden jäsenmaksuista saamat verovähennykset ovat noin 200 miljoonaa euroa.
    Työnantajien ja yrittäjien moninaisen etujärjestökentän saamat verovähennykset ovat vaikeammin laskettavissa.
    Kun lukuun otetaan pelkästään EK:n, Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liiton ja MTK:n, niin jäsenmaksukertymä on 130-150 miljoonaa euroa. Näin työnantajien keskeisten järjestöjen verovähennys maksaa julkistaloudelle noin 30-40 miljoonaa euroa vuodessa.
    Ilmeisesti summa on vieläkin suurempi, sillä yritykset maksavat myös lukuisia muita kuin työmarkkinoihin liittyviä jäsenmaksuja. Arvattavasti osa näistä rahoista kanavoidaan myös valikoivaan poliittiseen toimintaan.

    • juhani hirvonen

      En pidä poliittisten ryhmien tukemista ongelmana, jos se tapahtuu nykyisten lakien raameissa, eikä yritetä käyttää mitään laista löytyviä tulkinnallisia asioita hyväksi.
      polittinen toiminta on kansanvallan ydin o i k e i n k ä y t –
      t y n ä ………..

      Jussi

    • Marja Jauhainen

      Kiitos kirjoituksesta !

      • Marja Jauhainen

        kiitokset siis Arskalle !

  • juhani hirvonen

    Jäsenmaksurahat käytettävä molemmin puolin muuhun jäsenistön hyvinvointiin, Ei sijoitustoimintaan, joka on valvomatonta. Esim asuntojen vuokraus, jossa vuokratuki yhteiskunnaan toimesta on mahdollista saatetaan valvontaan. Vuokria voi korottaa kohtuullisesti, muttei “ryövärimäisesti” ammattiliitojen sijoituskohteissa. Joka maksaa omalla rahalla maksakoon, mutta jos yhteiskunnan tukia on osana vuokranmaksussa: kohtuulliset korotukset.
    Valvovia virkamiehiä ei tarvita lisää: nykyajan tietotekniikka voi hoitaa tämänkin……..

  • p

    Looginen jatko tuohon olisi, että kaikki, siis ihan kaikki työnantajat luopuvat keskusjärjestöjäsenyydestään. Ei tarvitse niidenkään jäsenmaksujen verovähennyksistä huolta kantaa. Sen jälkeen sovitaankin jokaisella työpaikalla erikseen.

    • juhani hirvonen

      Onnistuuko……

  • Toteuttaja näkee

    On se sitten vaikeeta. Vaikka ammattiyhdistysliike kuinka keinottelee yhtiöillään jaloppukädessä työntekijät itse maksavat korkeina veroina ja menetetyn työpaikkoja, ei vaan ymmärretä miten kalliiksi kaikki tulee. Viimekädessä halpatuoti voittaa ja me kaikki hukumme ulkomaan6velkoihin.

  • Marja Jauhainen

    Hei Toimitus ! Kiitokset menivät ehdottomasti Arskalle !

Jätä kommentti

*