Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Puolueiden joutsenlaulu

Elämme murrosaikaa. Digitalisaatio muuttaa liiketoimintaympäristöjä ja koettelee teollisen ajan tarpeisiin syntyneitä instituutioita. Tässä muutoksessa selviää vain löytämällä ajalle sopivat toimintatavat. Voittajia ovat notkeat ja uusiutumiskykyiset.

Näyttää ikävästi siltä, että poliittiset puolueet eivät ole siinä joukossa. Ne eivät ole uudistuneet samassa tahdissa kun yhteiskuntamme kaikki muut alueet kehittyvät.
Kaikki puolueet esimerkiksi luottavat vielä toritapahtumiin, vaikka siinä ei aina olisi järkeä.
Kun seisoskelee muutamana päivänä ympäri maakuntaa, huomaa pian, että toreilla tapaa vain puolueen uskollisia kannattajia tai sitten muuten vain aikaansa kuluttavia kahvinmetsästäjiä.
On hämmästyttävää kuinka vähän puolueet ovat ottaneet käyttöön digitaalisen ajan viestintäteknologioita osallistaakseen puoleiden jäseniä päätöksentekoon tai sitä edeltävään keskusteluun.
Sosiaalisen median eri alustojen kautta jäseniä voisi tavata vaikka viikoittain.

Vaan eivätpä ole ideologiatkaan kauheasti päivittyneet.
Keskusta edustaa maanviljelijöitä ja maalla asuvia – joiden määrä vähenee vääjäämättä. Juha Sipilä sai tähän eloa ja nosti puolueen kannatusta raikkaudellaan, mutta mitä tästä eteenpäin?
Sosialidemokraatit taas ovat jumissa jäsentensä korkeaan keski-ikään. Se jarruttaa uudistustyötä väistämättä. Ideologia ja esiintyminen työläisten puolustajana on vanhanaikainen.
Yhä useampi ihminen on jotain muuta identiteetiltään kuin työläinen tai ”palkansaaja”. Ja kun kaiken lisäksi Antti Rinne edustaa valtaansa koko ajan menettävää ay-liikettä, on puolue hukassa ilman uutta suuntaa.
Vihreillä on hyviä ideoita, mutta ei mitään realistisia ratkaisuja niiden toteuttamiseen. Sitä kaikki eivät ymmärrä, että puolue on monissa asioissa hyvin vasemmistolainen.
Perussuomalaiset on edelleen yhden asia populistiliike, joka ei ratkaise mitään.

Mutta en osaa kyllä sanoa myöskään sitä, mikä on oman puolueeni kokoomuksen tulevaisuuden visio.
Mielestäni meidän pitäisi saada valtiontalous tasapainoon kannattamalla markkinataloutta ja pienentämällä julkista sektoria. Tällä hetkellä yritämme kuitenkin miellyttää vähän kaikkia, emmekä ota kantaa oikein mihinkään.
En usko että tulevaisuuden politiikalla on mitään tekemistä nykyisten poteroihin jumittuneiden ideologioiden kanssa. Tästä on mielestäni hyvä esimerkki Sauli Niinistön suosio.
Uskon, että ideologiaa enemmän kyse on teoista, joita hän on tehnyt. Ne ratkaisevat. Uskon, että tämä esimerkki tulee toistumaan eri asioissa tulevaisuuden politiikassa. Asiat ja ratkaisut kiinnostavat, eivät esimerkiksi puolueet. Tästä on todistuksena puolueiden jäsenmäärien jyrkä lasku.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kok.) ja liikemies.

Kommentit

  • Jonne

    Esitetty markkinatalouteen siirtyminen ja julkisten palveluiden alasajo tuskin palauttaa valtion talouden tasapainoa.

    Mitä enemmän julkisia palveluita on siirretty bisnesmiesten hoidettaviksi, sitä vähempään rahat riittävät. Hyvänä esimerkkinä on takavuosien ns Valtion tuottavuusohjelma, jossa valtiolta lakkautettiin tuottavuuden nimissä tuhansia vakansseja. Palkkamenot vähenivätkin reilut 200 miljoonaa. Samaan aikaan tosin markkinaehtoisiin ostopalveluihin Valtio joutui käyttämään 500 miljoonaa aiempaa enemmän. Tuottavuusohjelma kuopattiin vähin äänin.

    Suomi käyttää terveysmenoihin n 8 % BKT:stä. Niissä maissa, joissa terveyspalvelut perustuvat yksityisiin palveluntuottajiin, niihin menee tyypillisesti n 12 % BKT:stä. Jos yksityinen on tehokkaampi ja halvempi niin miksi se sitten maksaa 50 % enemmän? Onko meillä varaa Harkimon esittämään säästämiseen?

  • Vision

    Harkimo on oikeilla jäljillä. Demokratiaa on perinteisesti pyritty kehittämään edustuksellista demokratiaa täydentävällä osallistumisen ja päätöksenteon muodoilla, joiden on odotettu kaventavan kuilua kansalaisten ja poliittisen päätöksenteon välillä samalla parantaen
    päätöksenteon laatua. Kuitenkin, lähivuosikymmenien aikana kansalaisten osallistuminen niin vaaleihin kuin puolueiden toimintaan on vähentynyt kaikissa kehittyneissä demokratioissa. Voi ajatella, että jatkossa
    kansalaiset vaikuttavat poliittiseen toimintaan esimerkiksi kansalaisjärjestöissä ja sähköisissä palveluissa ottaen kantaa kuluttajina poliittisten puolueiden ulkopuolella. Samalla uusien osallistumismuotojen suosio lisääntyy
    poliittisen painoarvon vahvistuessa.

Jätä kommentti

*