Voiko demokratiaa tehostaa?

Eduskunta lähtee puolentoista kuukauden tauolle, joka kuulostaa erittäin pitkältä joululomalta. Olen monelta kysynyt mitä sinä aikana noin tarkkaan ottaen pitäisi tehdä. En ole saanut keneltäkään mitään kunnon vastauksia. Itse aion käyttää aikani siihen, että perehdyn asioihin, joista tarvitsen lisää tietoa. Siis ihan oikeasti.
Tämä siksi, että olen oppinut paljon sen jälkeen kun minut keväällä valittiin kansanedustajaksi. Ja huomaan, että haluan oppia lisää. Olen hyvä innostumaan!

Mitäs me sitten olemme tehneet edustajatoverien kanssa viimeisten viikkojen aikana? Istunnot ovat jatkuneet yömyöhään, jopa neljään asti aamulla. Normaali ihminen varmaan miettii, mitä siellä siihen aikaan tehdään – kuulostaahan se nyt ihan oudolta, etteivät aikuiset ihmiset saa sovittua järkevistä työajoista.
No, osaan kertoa ainakin pari syytä. Kansanedustajat pitävät puheita tietysti ensinnäkin siksi, että monilla on oikeasti jotain sanottavaa. Mutta moni puhuu vain siksi, että he saisivat merkinnän kirjoihin siitä, että he ovat puheenvuoron käyttäneet. Eipähän tarvitse sitten selitellä mitään äänestäjille ja medialle. 

Niin tein minäkin, kun en ollut pitänyt vielä yhtään puhetta. Puhuin noin kello 20. Kenelle sitten puhuin? Paikalla oli arviolta 15 kansanedustajaa. Suurin osa oli siellä siksi, että he odottivat omaa puheenvuoroaan. Eli eipä siellä yöllä montaa edustajaa istu kuuntelemassa, tyhjille saleille puhutaan. Ilmeisesti demokratia on semmoista, että kaikkien pitää koko ajan saada puhua, vaikka kukaan ei kuuntelisi. Onko siinä järkeä, sen voi jokainen itse arvioida.

Mitä muuta olemme sitten saaneet aikaan? Hyviäkin asioita, mielestäni: Ensinnäkin kauppojen aukioloajat vapautettiin. Toisekseen päätimme, että jos vanhemmat ovat kotona, he eivät voi viedä lapsiaan koko päiväksi päivähoitoon. Näin minä sen suomeksi pelkistäisin. Ja tämä siksi, että säästöjä pitää tehdä. Erilaisia ehdotuksia on joka tapauksessa hyväksytty lukuisia, mutta paljon paljon enemmän olemme saaneet hylätä niitä.

Se johtuu toisesta demokratiamme käytännön toteutukseen liittyvästä perinteestä: opposition oikeudesta tehdä budjettiehdotuksia. Viimeiset päivät olemme äänestäneet yli sata kertaa per päivä. Budjetti piti hyväksyä eri hallinnonaloilta ja oppositio oli tehnyt satoja lisäysehdotuksia.
Se on aivan vastuutonta hommaa.

Laskin yhteen neljä hallinnonalaa ja pääsin yhteenlaskussa 1,7 miljardiin euroon. Eihän siinä ole mitään järkeä, että ensin vingutaan 900 miljoonan säästöistä ja sitten itse ehdotetaan 1,7 miljardia lisää. Suurin osa oppositioedustajista tietysti tietää, ettei näitä ehdotuksia hyväksytä. Eikä hyväksytty. Mutta monet edustajat haluavat kertoa äänestäjille seuraavissa vaaleissa, mitä kaikkea he ovat muka yrittäneet saada aikaan. ”Yritin saada 100 miljoonaa tienpätkän korjaukseen, mutta ilkeä hallitus ei hyväksynyt.” Tämän vuoden ehdotuksissa on siltoja ja teitä edustajan äänestysalueelle, joku taas haluaa korjata jotain perinnelaivaa miljoonilla.
En kysy edes retorisesti, onko tuossa järkeä.

Kansanedustuslaitos käyttää siis tuntikausia aikaa näytelmään, jonka loppuratkaisun kaikki tietävät. Mietitään vaikka näin: Äänestäjä on pohjimmiltaan kansanedustajan työnantaja. Kuka työnantaja haluaisi, että palkollinen käyttää työaikaa tuollaiseen turhuuteen? Ei kukaan.
Uskon, että löytyisi tehokkaampi, mutta silti demokraattinen tapa toimia. Sitä odotellessa haluan – ja hyvin ehdin – toivottaa hyvää joulua Savon Sanomien lukijoille!

Kommentit

  • Savon_kosmopoliitti

    Harkimo kirjoittaa että … Itse aion käyttää aikani siihen, että perehdyn asioihin, joista tarvitsen lisää tietoa. Siis ihan oikeasti.
Tämä siksi, että olen oppinut paljon sen jälkeen kun minut keväällä valittiin kansanedustajaksi. Ja huomaan, että haluan oppia lisää.

    Hyvä noin, oppimissarkaa näyttää Harkimolla riittävän. Liikkeelle kannattaa lähteä vaikkapa suomalaisen parlamentarismin ja kansanedustuslaitoksen toiminnan saralla. Tässä kohtaa Harkimo näkee opposition toiminnan vastuuttomana ja järjettömänä toimintana. Kuitenkin, Suomen eduskunta on kansanedustuslaitos. Kansanedustuslaitos on puolestaan edustuksellisen demokratian kannalta keskeinen keskustelu- ja päätöksentekoareena, missä tehdään sitovia yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja vaihtelevien aatteellisten näkemysten, etupyrkimysten edustamisen ja edistämisen sekä keskustelufoorumina toimimisen kautta.

Jätä kommentti

*