Harmaa on tämän syksyn muotiväri. Tulevaisuus, sopiminen, työttömyyden lisääntyminen, vaihtotase ja bruttokansantuote, vaatemuoti, sää. Onneksi harmaatakin on monia sävyjä.

Värit vaikuttavat mieleemme, ovat energiaa. Ne voivat ilahduttaa ja masentaa, parantaa ja sairastuttaa.

Luonto on aina harmoninen, se rauhoittaa ja hoitaa ja siksi sillä on parantava vaikutus.
Luonto on myös tarkoituksenmukainen, keväällä puhkeaa hento vihreä, kesän vihreä on syvää, syksyn ruska kertoo sadon kypsymisestä, talven valkoinen levosta.

Myös mielemme maalaa ympäristöä, masentuneena näemme synkät värit, elinvoimaisena valon pilvienkin takaa.

Jatkuvaan harmauteen voi juuttua kiinni, se hiipii salaa sisimpään ja tekee sinne pesän. Harmaa on vaatimaton, ujo ja neutraali, joskus arvoituksellinen. Luonnossa se näyttäytyy hämäryytenä ja usvaisena. Valkoisen ja mustan välissä harmaa on kuten sovittelija tai kompromissi, mutta aina se on hyvä kumppani ja saa merkityksensä viereisistä väreistä. Se pehmentää vahvat värit, rauhoittaa kirjavat ja levottomat yhdistelmät.

Tyyneysrukouksessa, jota käytetään myös AA-liikkeessä, sanotaan:
”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voi, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” (Reinhold Niebuhr 1930-luvulla)

On asioita, joille emme voi mitään. Sää on yksi niistä. Voimme ponnistella ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi, kierrättää, lajitella roskat, käyttää julkisia kulkuvälineitä, syödä kasvisruokaa, mutta harmaita päiviä on riittänyt viime aikoina.

Ei ole olemassa hyviä tai huonoja värejä, mutta itselle oikeita värejä kannattaa opetella valitsemaan. Kuunnella itseään ja tarpeitaan, mitkä värit lisäävät elinvoimaa, mielenrauhaa, mitä puen päälleni, mitkä värit valitsen kotiini.