Hyvää kotimaisen syyssadon juhlaa vaikka Saskatoon kuohujuoman voimin!

Joka päivä on nälkä. Ei ole samantekevää, millä me kehoamme ravitsemme, jos yhtään välitämme omasta hyvinvoinnistamme. Ensin syömme silmillämme, sitten maistamme ja mielihyvä leviää aivoihimme, keho kiittää ravinnosta, ruuansulatuskanavat ryhtyvät töihin, veren sokeri nousee, alkaa ramaista. Jotenkin näinhän se menee monta kertaa päivässä ja jokaisena päivänä.

Marttojen keräämä kesäinen, viehättävä kukkakimppu

Marttojen keräämä kesäinen, viehättävä kukkakimppu

Voisi luulla, että ruoka ja ruuantuotanto olisi meille suomalaisille, niin maalaisille kuin kaupunkilaisillekin, kallis asia, kansallista pääomaa, jota tulisi kasvattaa ja arvostaa, ihan käytännön tasolla, ei vain juhlapuheissa. Kasvaahan meidän ilmastossamme ja tämän auringon alla ravitsevaa maukasta ja puhdasta ruokaa.

Mikä sitten on vikana, kun maanviljelijät tekevät työtään lähinnä kutsumustyönä, monet konkurssin partaalla ja parhaimmillaankin muutaman euron tuntipalkalla, maaseudun kulttuurin ja perinnön säilyttämiseksi.

Ruokaa Pielisen rannalla tapahtuma Nunnanlahdessa antoi toivon pilkahduksen.
Pienet yrittäjät saavat voimaa, näkyvyyttä ja toivottavasti lisää kauppaa verkostoitumalla, tekemällä yhdessä toistansa tukien. Myyntipöydillä esiteltiin myös naapuriyrityksen tuotteita.

Täysrukiista ja hiivatonta leipää

Täysrukiista ja hiivatonta leipää

Palviaisen Lammastilan Riitta Palviainen myi meille viimeisen täysrukiisen hiivattoman mielestäni maailman parhaan ruisleivän, joka oli otettu uunista neljältä aamulla Ilomantsin Tokrajärvellä, kun Riitta rouva oli miehensä kanssa lähdössä kohden Juukaa. Muistan 80-luvulta vappukulkueen iskulauseen: “Porvari nukkuu huonosti!” Nämä maaseudun yrittäjät eivät varsinkaan kesäisin ehdi paljon nukkua.

Palviaisen Lammastila kutsuu tutustumaan puhdasrotuisiin ruskeisiin, mustiin ja valkoisiin suomenlampaisiin ja ostamaan lammastuotteita,  lampaanvillaa, villalankaa sekä värjättynä että luonnonvärisenä kudontahahtuvaa sukkia ja lapasia taljoja ja nappanahkaa tilauksesta tuoretta lampaanlihaa lihasäilykkeitä.

Palviaisen Lammastila kutsuu tutustumaan puhdasrotuisiin ruskeisiin, mustiin ja valkoisiin suomenlampaisiin ja ostamaan lammastuotteita,
lampaanvillaa,
villalankaa sekä värjättynä että luonnonvärisenä
kudontahahtuvaa
sukkia ja lapasia
taljoja ja nappanahkaa
tilauksesta tuoretta lampaanlihaa
lihasäilykkeitä.

Maatilat ovat yrityksiä, jokaisen on löydettävä oma liikeideansa. Toivottavasti tuotteet löytävät markkinat ja asiakkaansa. Monenlaisia mielnkiintoisia ja minulle ihan uusia tuotteita löysin lähiruoka tapahtumasta.

Viereisellä myyntipöydällä esitteli Riikka Ruotsalainen omia Koivuselän marjatilan tuotteita.

Alkoholiton Saskatoon kuohujuoma juhlistaa tilaisuuden kuin tilaisuuden

Alkoholiton Saskatoon kuohujuoma juhlistaa tilaisuuden kuin tilaisuuden

Olin juuri maistanut Saskatoon kuohujuomaa, todella hyvää, raikasta, hieman mustikkaista ja mantelia?? Mielenkiintoni heräsi.
Mikä ihmeen saskatoon, toiselta nimeltään marjatuomipihlaja!?
Pöydällä oli vadillinen juuri poimittuja marjoja, joita sai maistaa.

Saskatoon marjat ovat kovakuorisia, siksi marjat hienonnetaan soseeksi. Syödään sellaisenaan, lisäkkeenä suolaisen ruuan kanssa tai valmistetaan piirakoita, hilloja tai vaikka kuohujuomaa.

Saskatoon marjat ovat kovakuorisia, siksi marjat hienonnetaan soseeksi. Syödään sellaisenaan, lisäkkeenä suolaisen ruuan kanssa tai valmistetaan piirakoita, hilloja tai vaikka kuohujuomaa.

Huikea terveyspommi, joka ehkäisee rasvan muodostumista kehoon – silti moni suomalainen ei ole kuullutkaan” kertoo Makuja MTV:n sivusto ja jatkaa
“Kanadasta kotoisin olevaa saskatoon-marjaa viljellään runsaasti Suomessakin, mutta monille tämä terveyspommi on silti vielä tuntematon herkku.”

– “Se on makea ja tuoreena hyvin mustikan makuinen. Kuumennettaessa marjan mausta tulee mantelimainen ja joku onkin ihmetellyt syödessään, onko marjapiirakkaan lisätty Amaretto-mantelilikööriä. Siitä tulee Amaretton maku ilman prosentteja, nauraa saskatoonia viljelelevän kouvolalaisen Marjatila Koivulan Mikko Sjöblom.

Vitamiinipommi, joka ehkäisee rasvan kiinnittymistä

Muun muassa Itä-Suomen yliopisto on tutkinut Suomessa saskatoonin ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia. Yliopiston vuonna 2010 toteutetussa EU-rahoitteisessa tutkimuksessa selvisi, että Suomessa viljeltyjen saskatoon-marjojen terveysvaikutukset ovat vähintäänkin yhtä hyvät kuin kanadalaisten marjojen.

Tutkimusten mukaan marjan syönti ehkäisee muun muassa rasvan kiinnittymistä rasvakudokseen sekä määrättyjen syöpäsolujen kasvua. Saskatoon sisältääkin yli tuplasti enemmän kuitua, kolminkertaisesti kaliumia ja hieman enemmän C-vitamiinia sekä proteiinia kuin mustikka.

– Kyllä voisi sanoa, että se pesee terveyshyödyissään jopa mustikan, Sjöblom toteaa.

Kaupallisesti potentiaalinen marja
Saskatoon viihtyy Suomen olosuhteissa hyvin, sillä kasvi on tottunut ääriolosuhteisiin Kanadassa. Marja pitää valosta, joka saa sen myös maistumaan makeammalta. Saskatoon on viljelijälle kohtuullisen helppohoitoinen ja poiminta voidaan suorittaa koneellisesti, mikä tekee marjasta kaupallisesti potentiaalisen.
Saskatoon-tiloja löytyy Kouvolan lisäksi tällä hetkellä muun muassa Lohjalta, Turusta, Kajaanista, Pyhtäältä sekä eri puolelta Pohjois-Karjalaa.”

Koivuselän tila on liperiläinen marjatila Pyhäselän Mattisenlahdesta viljelee herukoita, saskatoonia, marja-aroniaa sekä mansikkaa.

Peltojen ja metsän lisäksi tilaan kuuluu historiallisia rakennuksia. Nuori pari haluaa säilyttää isiensä perinnön. Ympäristö on osa liikeideaa. Vierailijat pääsevät mukaan vanhaan pihapiiriin ja vilvoittelemaan raikkaissa Pielisen aalloissa.

Viimeisellä myyntipöydällä pysähdyimme tutkimaan VoimaVillan esittelemiä ja valtimolaisen Kietäväisen valmistamia terva- ja kuusenpihkatuotteita, joissa on jalostettu ja hyödynnetty perinteistä luonnonmukaista lääkintätietoa,

Kuusenpihka ja terva, tunnettuja kansanlääkinnän käyttämiä raaka-aineita helposti purkista

Kuusenpihka ja terva, tunnettuja kansanlääkinnän käyttämiä raaka-aineita
helposti purkista

Ostin Kuusenpihkavoidetta, jota käytetään ihon (myös huulien) pykimien, hiertymien, haavojen, hilseilyn, kovettumien, sieni-infektioiden, palovammojen, ihottumien ym. hoitoon. Kohteet voidellaan 2-3 kertaa vuorokaudessa, tai tarvittaessa. Erittäin hyviä hoitotuloksia on saatu myös vaikeasti parantuvien makuu- ja sääri- ja säärihaavojen hoidossa. Näin luvataan purkin takakannessa.

Terva on tehokas hirvikärpästen ja muiden öttösten karkoite, muun muassa.

Terva on tehokas hirvikärpästen ja muiden öttösten karkoite, muun muassa.

Maaseudulla elää käden taidot.

Maaseudulla elää käden taidot.

Radiossa ajantasassa kerrottiin juuri, että ensi viikolla on suomalaisen ruuan edistämisviikko (tai vastaava).
Sato on kypsynyt. Ostetaan hyvää ja puhdasta lähiruokaa. Teemme hyvää itselle ja koko kansantaloudelle.
Jos jokainen suomalainen ostaisi joka kuukausi 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi
10 000 vuosityöpaikkaa.

Kommentit

  • Kirsti Viljamaa

    Minullakin on kaksi saskatoon-pensasta. Marjat ovat todella hyviä. Pensas on kotoisin Pohjois-Amerikan intiaaneilta.
    Paha puoli on se, että marjojen kimppuun käyvät aivan vauhkoina linnut, etenkin rastaat. Niitä ei pitele mikään: Yritin verkkoa, äkäisen näköistä luuta-akkaa, radiota, joka huusi yöt päivät jne. Kaikesta huolimatta linnut veivät puolet marjoista.
    Luin netistä, että Angry Birds-äkäinen lintu ilmapallona pelottaa lintuja. Ensi kesänä täytyy kokeilla tai sitten rakentaa pensaiden ympärille erityinen aita. Että sellaista!

  • Tuula Kyyrönen

    Kiitos Kirsti viestistäsi!
    Mistä sait tietää ko. pensaasta? Minä en ole kuullutkaan, mutta mielenkiintoni heräsi.

    Minulla on ollut mansikkamaalla muutaman vuoden pajusta tehty reilun kokoinen petolintu.
    Istuu vähän ylempänä jakkaralla.
    Kun mansikat ovat kypsymässä, laitan punaisen kaulaliinan kaulaan ja heti linnut, yleensä räksät kiertävät pellon kaukaa.
    Kun sato on lähellä kypsymistä, laitan vielä punaisen liivin päälle.
    Värin on oltava ehdottomasti punainen, raidallista neutraalimpaa väriä ne eivät pelänneet.
    Ehkä sama toimii saskatoonin kanssa?

  • Kirsti Viljamaa

    Netistä saa tietää, sieltä tulee aika paljon tietoa “saskatoon”-
    hakusanalla. Ostin kaksi pensaan tainta taimimyymälästä, kun pensasta niin paljon kehuttiin. Tekee marjoja vasta
    noin 2-3 vuoden kuluttua istutuksesta. Kasvaa 2-3 metriä korkeaksi. Nyt olleet minulla 5 vuotta. Syksymmällä leikkaan
    vähän matalammaksi.

    • Tuula Kyyrönen

      Kiva kuulla kokemuksistasi Kirsti!

      Luin jostakin, että pensaan kukinta on kaunis ja sopii mYös koristepensaaksi.
      Onko näin? Minkäväriset kukat ovat, muistuttaako jotain muuta?

      Täytyypä etsiä, jos löytyisi jostain taimitarhasta taimi.

  • Kirsti Viljamaa

    Pienet, valkoiset kukat! Kukkiessaan kaunis.

Jätä kommentti

*