Hyvää uutta vuotta Hymyilevän Apollon siivittämänä!

Uusi vuosi on edessämme vielä korkkaamattomana. Mitä se tuo tullessaan, sitä en onnekseni tiedä, mutta turvallisuutta luovat tietyt vuodesta toiseen toistuvat traditiot.

Miksi? Siihen ehkä vastaa Kierkegaard: “Jos Jumala itse ei olisi koskaan halunnut toistoa, silloin ei maailmaa olisi koskaan syntynyt. […] Ja siksi maailma on olemassa ja se on olemassa juuri toiston ansiosta. Toisto on
todellisuutta ja olemassaolon vakavuutta.” (Kierkegaard)

aamu

aamu 2

Yksi niistä on Eino Leinon Hymyilevän Apollon kuunteleminen radiosta juuri ennen vuoden vaihtumista. Aina sen sanat luovat uskoa ja toivoa tulevaan.

“Kuka taitavi lempeä vastustaa?
Ketä voita ei lemmen kieli?
Sitä kuulee taivas ja kuulee maa
ja ilma ja ihmismieli.
Kas, povet se aukovi paatuneet,
se rungot nostavi maatuneet
ja kutovi lehtihin, kukkasiin
ja uusihin unelmiin.

valo

Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk’ ei aina esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä;
miss’ ihmiset tuntevat tuntehin,
siellä lähell’ on Jumalakin.

valo 2

valo 3

Oi, antaos, Herra sa auringon,
mulle armosi kultaiset kielet,
niin soittaisin laulua sovinnon,
ett’ yhtehen sais eri mielet.
Ei tuomitse se, joka ymmärtää.
Mut laulukin syömiä selittää
ja ihmiset toistansa lähemmä vie.
Sen kautta käy Jumalan tie.”
– Eino Leino: Hymyilevä Apollo –

lapset

valo 4

Olen suuremmissa käsissä, aina on toivoa. Kirkon kellojon raikuessa ja ilotulitteiden räiskeessä halataan ja halataan, nostetaan maljoja, soitellaan tervehdykset kauempana olevien läheisten kanssa, parhaimmillaan tehdään lumienkeleitä. Tunne saa syttymään raavaammankin mielen.

valo 5

Mikä on sitten Apollo?
“Apollon (muinaiskreikaksi Ἀπόλλων, roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa. Apollon oli alun perin luonteeltaan šamaaninen: hänen alaansa oli parannustaito, jousiammunta, ennustus ja runollinen innostus.[1] Myöhemmin hän kehittyi erityisesti valon ja auringon jumalaksi, ennustustaidon jumalana herätti runollista innostusta ja suosi laulua ja soittoa.

Apollonin kunniaksi vietettiin Delfoin Python kisoja. Roomassa Apollon sai huomattavan aseman keisarin suojelusjumalana, varsinkin Augustuksen aikana. Apollon on helppo tunnistaa antiikin taiteessa tunnusmerkeistään, laakeriseppeleestä ja lyyrasta, joista on tullut mm. Suomessa yliopistosivistyksen tunnuksia. Lisäksi hänet kuvataan yleensä alastomana ja pitkäkutrisena; hänen symboleinaan ovat lyyran ja laakeriseppeleen lisäksi jousi, jolla hän saattaa ampua sekä vahingoittavia että parantavia nuolia, sekä kithara.” (Wikipedia)

kivi

koti

Eino Leino kirjoitti runon Hymyilevä Apollo vuonna 1898 ja otteita runosta on kuultu radiosta vuodesta 1948 alkaen Eeva-Kaarina Volasen, Ritva Ahosen, Esko Salmisen ja vuodesta 2013 Ilkka Heiskasen lausumana.
Suomalainen Apollo hymyilee, runo puhuu rakkaudesta, keskinäisestä ymmärryksestä ja kansallisesta politiikasta, yksimielisyyden tarpeesta eripuran sijaan: “Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks, käy kulkukin helpommaks.”

Vaikka runon juuret ovat antiikin Kreikassa ja heidän jumaltarustostaan, koen, että Leinon viesti meille tänään edustaa kristillisiä arvoja. Olemme jatkumo suurta tarinaa.

valo 6

jää

“Ja yhden ma varman tiedän sen,
kun löydy ei tietä mistään:
On työtä tehtävä jokaisen.
Puu tutaan hedelmistään.
Se usko, ken sitä ei opeta,
sitä uskoa täällä ei tarvita,
se on uskoa usmien, haamujen,
ei uskoa ihmisten.

jää 2

Kuka tietävi, mistä me tulemme
ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme.
Ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
Me olemme kerran nyt päällä maan
ja täällä meidän on eläminen,
miten taidamme parhaiten.

jää 3

jää 8

Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks.”
-Eino Leino-

ilta

Kommentit

  • Esa

    Sören taisi olla pappismies,,,jälkipolvet tuhoavat edeltäjiensä tötä…pahoittelen voimakkaasti esim. virsien muuttamista – modernisointia..ihmiset tulevat pyhättöihin hakemaan entistä..kuulemaan ja tuntemaan lapsuuden ..entisyyden kaikuja..nostalgiaa..olen ymmärtänyt, että kirkon virkamiehet ovat muutosta halunneet..vähän niinkuin tavaratalojen henkilökunta hermostui 70-luvulla tulleeseen tausta musaam liikkeissä,,,nauhuri toisti samaa säveltä…muzakaa…ajattelematta, että asiakkaillehan tämä on tarkoitettu…no, tämä on kaukana blogisi viitekehyksestä..mutta piti tämä kuitenkin sanoa..

  • Esa

    Sören taisi olla pappismies,,,jälkipolvet tuhoavat edeltäjiensä tötä…pahoittelen voimakkaasti esim. virsien muuttamista – modernisointia..ihmiset tulevat pyhättöihin hakemaan entistä..kuulemaan ja tuntemaan lapsuuden ..entisyyden kaikuja..nostalgiaa..olen ymmärtänyt, että kirkon virkamiehet ovat muutosta halunneet..vähän niinkuin tavaratalojen henkilökunta hermostui 70-luvulla tulleeseen tausta musaan liikkeissä,,,nauhuri toisti samaa säveltä…muzakaa…ajattelematta, että asiakkaillehan tämä on tarkoitettu…no, tämä on kaukana blogisi viitekehyksestä..mutta piti tämä kuitenkin sanoa..

  • Tuula Kyyrönen

    Kiitos Esa mielipiteestäsi!

    Niin, miten suhtaudumme muutokseen, onkin hyvä kysymys. Vanhempi Ikäpolvi kaipaa ja muistelee vanhoja hyviä aikoja, kun muisti suojelee, peittää todellisuuden. Olisi hyvä, että olisi tilaisuus muistella, mieluummin yhdessä, vaikka vanhoja virsiä laulaen.

    Toisaalta emme voi pysäyttää aikaa emmekä kehitystä, emme omaakaan kehitystä, jos olemme elämässä kiinni.

  • Kirsti Viljamaa

    Mistä ihmeestä nämä sinun valtavan kauniit kuvat ovat
    oikein otettu. ei näkynyt Kaavilla aurinkoa eikä mitään muuta kuin sumua Uudenvuoden yönä ja päivänä.

    Eino Leinosta sen verran, että olen lausunut otteita Aurinkolaulusta moninaisia kertoja ja nyt niitä lausuu tyttäreni Satu aina, kun on sopiva tilaisuus, ainakin Telkkämäen runoillassa Kaavilla lähes joka kesä.

    Hyvää Uutta Vuotta Sinulle ja perheellesi ja paljon jaksamista noiden hehkuvien kuvien otossa ja
    kirjoituksissa!

    • Tuula Kyyrönen

      Kiitos Kirsti! Olet ihanan kannustava!

      Aurinko paistoi Kuopiossa tiistaina. Heti aamusta oli uskomaton haloilmiö taivaalla.

      Asun ihan Väinölänniemen ja sataman läheisyydessä ja kipaisen ulos heti, kun on kaunista. Tänä alkutalvena ovat ne hetket olleet harvassa ja lyhyitä.

      Hyvää tulevaa vuotta Sinulle ja läheisillesi! Iloitaan Luojan antamista lahjoista!

      Tuula

  • Ari Niemeläinen

    Tuula katsoo maisemaa ja sen pikku osasia sekä kaukaa että läheltä. Saa ne vielä tallennettua kameran muistiinkin, Voimme sitten tunnelmia ihailla me muutkin – hienoa työtä!

  • Tuula Kyyrönen

    Kiitos Ari!
    Vaikka lapsena opin jostain (??? en nyt muista mistä), että “kissa kiitoksilla elää”, tällä kokemuksella ajattelen, että kiitos ja yhteinen jakaminen on hyvä palkka.

    Jokainen blogisti jakaa omaa lahjaansa.
    Sain joululahjaksi uuden kameran. Lupaan jakaa kuviani jatkossakin.

    Hyvää, innostavaa ja voimauttavaa tätä vuotta meille jokaisella!

  • Seija Hämäläinen

    Kiitos Tuula!
    Ihmeelliset kuvasi hyväilevät kaikkia aisteja. Ne lahjoittavat meille uudet silmät, joilla näkee tutun maiseman uudella tavalla. Ne sivelevät rauhoittavasti ihoa, soivat säveleinä korvissa, tuoksuvat ja maistuvat kauneudelle. Kuvasi ovat yhtä aikaa runoa, musiikkia, maalauksia, tanssia ja hartaushetkiä. Ne antavat iloa ja rauhaa. Kiitos!

  • Tuula Kyyrönen

    No voe MAHOTON, miten kauniita sanoja ja kielikuvia Seija olet synnyttänyt!

    Sanasi kannustavat, tuhannet lämpimät kiitokset!

    Koen, että kuvat ovat minullekin lahjaa. Kuvaushetket, kauneuden kokemukset ovat kuin hartaushetkiä.
    Luojan luoma luonto puhuu meille kaikille.

    Jatketaan tästä eteenpäin iloiten, toistamme tukien. Olette antaneet hyvän esimerkin.

  • Sari

    Aivan ihania kuvia Tuula! Kiitos niiden jakamisesta! Näistä maisemistahan tuli ulkosuomalaiselle pitkästä aikaa mahoton koti-ikävä…!

  • Tuula Kyyrönen

    Kiitos Sari!
    Kuvaan Kuopion ympäristöä, lähinnä luontoa viikottaisissa blogeissani.

    Sinulle iloa ja voimia tälle vuodelle! Toivottavasti pääset käymään koti Suomessa!

Jätä kommentti

*