Ismo Höltön valokuvanäyttely Juuan Kivikylässä

Näyttely vie 1960-luvun nuoruuteni mielenmaisemiin.
Olin teini-ikäinen, idealisti, täynnä uskoa, toivoa ja unelmia paremmasta elämästä.

Ismo Hölttö ajoi 60-luvulla läpi Suomen kuvaten ihmisiä heidän omassa ympäristössään.

Ismo Hölttö ajoi 60-luvulla läpi Suomen kuvaten ihmisiä heidän omassa ympäristössään.

Olin maatalon tytär, vanhin neljästä lapsesta, kesäisin täynnä työtä, kitkemistä, heinien seivästämistä, ruuanlaittoa ja tiskausta, hevosen ajamista heiniä haravoiden. Sade antoi hetken tauon, pääsin lukemaan kirjoja aittaani.

Kuva otettu Pohjois-Savosta. Ahkera tyttö kutoo villapaitaa, odottaa isän kanssa postia ja Savon Sanomia.

Kuva otettu Pohjois-Savosta. Ahkera tyttö kutoo villapaitaa, odottaa isän kanssa postia ja Savon Sanomia.

Hirsiset talot rakennettiin usein mäelle, ympärillä pellot ja hiekkatiet.

Hirsiset talot rakennettiin usein mäelle, ympärillä pellot ja hiekkatiet.

Emännillä oli selkeä rooli ja tehtävä agraarikulttuurissa.

Emännillä oli selkeä rooli ja tehtävä agraarikulttuurissa.

Isän työt olivat pelloilla ja metsissä, mutta isää ja syliä odotettiin. Syliin otettavia riitti, ehkäisyä ei tunnettu.

Isän työt olivat pelloilla ja metsissä, mutta isää ja syliä odotettiin. Syliin otettavia riitti, ehkäisyä ei tunnettu.

Sain kosketuksen helpommasta elämästä. Kävin oppikoulua ja paras kaverini asui Nurmeksessa kauppalassa. Kodissa oli vesijohdot ja sisävessat. Perhe harrasti mökkeilyä ja erilaista taiteiden tekemistä ja kulttuuria.
Ajattelin, että opiskelen, hankin kunnon ammatin ja perheen, syön suklaata ja leivonnaisia.

Olin aktiivinen vanhempieni antaman mallin mukaan, osallistuin kotiseutuni ryhmiin ja järjestöihin, jopa politiikkaan. Uskoin voivani auttaa vähäosaisia. Ensin kuvittelin itseni lähetyssaarnaajaksi Afrikkaan hoitamaan lapsia ja sairaita, sittemmin diakonissaksi.

Tupeeratut, kovaksi lakatut hiukset, takki ja käsilaukku, silmien rajaukset. Oltiin hienoja. Äiti käänsi vanhoja vaatteita ja ompeli uutta, somisti ristipistoin.

Tupeeratut, kovaksi lakatut hiukset, takki ja käsilaukku, silmien rajaukset. Oltiin hienoja. Äiti käänsi vanhoja vaatteita ja ompeli uutta, somisti ristipistoin.

Tiedotusvälineet, Karjalan Maa ja Savon Sanomat, Yleisradio ja vuosikymmenen puolivälistä alkaen tv kertoivat myös erilaisesta Suomesta:
60-luvun alussa ilmapiiri oli vielä toiveikas, yritettiin selvitä sodan traumoista ja rakentaa isänmaata. Ihmisillä oli jo hieman varallisuutta, mutta pian köyhimmän väestön ja työttömien, suurten ikäpolvien oli lähdettävä kotiseudulta leivän perään kaupunkeihin tekemään työtä tehtaissa ja jopa Ruotsissa.
Uudet kaupunkilaiset halusivat näyttää uutta vaurauttaan ja menestystään kesälomilla uusilla autoilla, omilla tai vuokratuilla, hienoilla vaatteilla ja käytöksellä ja houkuttelivat porukkaa mukaansa.

Miten kipeää on kaupunkilaiseksi kasvaminen tuntunut. Sitä emme tiedä, mutta ihmiset selvisivät.

Miten kipeää on kaupunkilaiseksi kasvaminen tuntunut. Sitä emme tiedä, mutta ihmiset selvisivät.

Ajan hengen mukaan pukeuduttiin hyvin. Miehillä hattu, naisilla huivi tai joku päähine.

Ajan hengen mukaan pukeuduttiin hyvin. Miehillä hattu, naisilla huivi tai joku päähine.

Kaupugit ja lähiöt kasvoivat, tasakattoisia elementtikerrostaloja rakennettiin kiivaaseen tahtiin.

Presidentti oli Urho Kekkonen.
Politiikassa näkyivät kaikki ääripäät, aina Kokoomukseen ja Honka-liittoon yhdessä SDP:n kanssa sekä yhä vahvistuviin vasemmistopuolueisiin, joissa oli sisäisiä ristiriitoja. Maalaisliitto, myöhemmin Keskustapuolue oli suurin.
Ammattiyhdistysten merkitys ja valta kasvoi. Alettiin keskustella hyvinvointivaltion luomisesta. Elintaso nousi, mutta samalla maaseutu alkoi taantua, kun teollisuus keskittyi etelään. Veikko Vennamo ja SMP nousivat vuosikymmenen lopulla puolustamaan maaseudun ihmisiä teemalla ”unohdetun kansan puolesta”
Paasion ja Koiviston hallitukset panivat alulle ja toteuttivat merkittäviä, koko kansaa koskettavia sosiaalipoliittisia uudistuksia. Niitä olivat mm. peruskoululaki, lääkärikulujen korvaaminen sairausvakuutuksesta, perhe-eläkkeet, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeet sekä uusi vapaamielisempi alkoholilaki, johon sisältyi myös keskioluen vapauttaminen.

trendikäs pari

muodin taitaja

Nuoriso vapautui. Muistamme Beatlesit, letkajenkan, minihameet, mekot ja printtikuosit, leveät lahkeet.

Syntyi omia ryhmiä, joilla oli omat säännöt ja tavat, oma moraali, vanhat arvot heitettiin romukoppaan.
Ylioppilasradikalismi, hipit ja Juhannustanssit ja Vanhan valtaus muistuvat ääripäinä jälkeenpäin. Silloin aikanaan niitä tuskin huomasimme, mutta pillerit ja ehkäisymahdollisuudet vaikuttivat koko yhteiskuntaamme aina maaseudun perheisiin saakka. Nuorten vapaa rakkaus oli radikaalia.

työläinen

pahetta

Ihminen vapautui. Lensi jopa kuuhun.

Kaikki valokuvat: Ismo Hölttö

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Kiitos hienosta kirjoituksesta ja kuvista. Nykymaailmanmeno tahtoo viedä mehut kaikilta idealisteilta, mutta eiköhän myö tästäkin selvitä. Tällä hetkellä Suomessa kaupungistuminen lienee maailmankin mittakaavassa nopeaa. Siitä ei vain tohdita puhua oikeilla sanoilla. Toisaalta lienee osin niinkin, ettei kehitykselle voi muuta kuin antautua sen vietäväksi. -ismit ja missiot vaihtuvat toisiksi. Tämän olin näkevinäni myös Kuopion vierailulla – parissa vuosikymmenessä maailma on muuttunut melkoisesti. Tai sellainen kokemus minulla oli. Jatketaan ideointia.

    • Tuula Kyyrönen

      Totta. Voisimme ottaa oppia paitsi talousteorioista myös ihmisten kokemuksista.
      Vain muutos on pysyvää. Toivon säilyttäminen, se lienee tärkeintä.

Jätä kommentti

*