Olemme kierteessä, joko positiivisessa tai negatiivisessa, niin yksilöinä kuin kaupunkeina ja kansakuntina, jopa maanosina laajasti ottaen. Mielenkiintoista on pohtia, miten hypätä positiiviseen vaihtoehtoon, koska sitähän me kaikki tahdomme. Moni vastannee, että kun saisi lottovoiton, enemmän rahaa käyttöön, mutta eikö talous ja markkinat perustu tuleviin oletuksiin? Ei siis toteutuneisiin onnistumisiin, vaan uskottavaan positiiviseen kehityksen oletukseen. Kyse on valitusta mielialasta, tahdon voimasta, selkeästi valitusta suunnasta, joka ohjaa ajatuksiamme ja valintojamme.
Israelissa on päivä ja yö, valoisaa ja pimeää. Aurinko laskee nopeasti horisontin taa.
Näitä mietin Tel Avivissa. Tunnistan kaupunkilaisissa positiivisen vireen, suvaitsevaisuuden, yhteisöllisyyden, luovuuden, tekemisen riemun. Mitä meillä pohjoisen auringon alla kasvaneilla on opiksi otettavaa, mikä on meillä paremmin?
Aurinkoinen Tel Aviv-Yaffa on mielenkiintoinen, viihdyttäva, moderni ja vanha
Taidegallerioissa ja museoissa kerrotaan taiteen keinoin yhteistä historiaa.
Minulle kerrottiin, että tel avilaiset rakastavat maataan, sen historiaa, kulttuuria, traditioita, maan kauneutta, mutta oikeistolainen amerikkalaisvetoinen politiikka ja armeija, taistelut ja konfliktit palestiinalaisten kanssa ovat ”paskaa”.
Niinpä he eivät seuraa päivän politiikkaa ja jos jossakin on pommiattentaatteja, kieltäytyvät pelkäämästä, jatkavat vaan arkeaan.
Suklaakahvila
Untuvaa ja lämmintä!
Tämä näkyi Sarona Marketin suklaakahvilassa, jossa kesäkuussa kuoli neljä henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti terrori-iskussa. Kaupunkilaiset herkuttelevat edelleen entiseen malliin ah niin monenlaisilla suklaa-annoksilla ja viettävät vapaa-aikaansa ystävien ja lapsiperheiden kanssa hiljattain rakennetussa viehättävässä Sarona Market ulkoilmakauppakeskuksessa, kahviloissa ja ravintoloissa, kaupoissa, puistoissa ja leikkikentillä.
Tel avivilaiset eivät viihdy Jerusalemissa, niin kerrottiin, jossa vastakkainasettelut ja pelon ilmapiiri ovat niin konkreettisia, vaikka he arvostavat Jerusalemin historiaa, yhteistä vanhaa kulttuuria ja arvokkaita rakennuksia. Ja ne taas tuovat turisteja ja valuuttaa. Juutalaisille vauraus on tavoiteltavaa.
Israel ottaa turvallisuuden vakavasti, se näkyy lentokentällä, suurissa joukkotapahtumissa ja kauppakeskuksissa. Tel Aviv on todella turvallinen kaupunki, sen tietävät maailmanmatkaajat.
Juutalaisuus
Juutalaisuus, kristinuskon ja islamin kantaisä, näkyy monin tavoin. Se käsittää kansan historian, kulttuurin ja yhteiskunnalliset olot ja on Israelin virallinen uskonto, jonka säädösten mukaan koko kansa elää.
Raamatun luomiskertomuksen mukaisesti sapatti alkaa puoli tuntia ennen auringon laskua perjantai-iltana ja se päättyy lauantai-iltana kolmen tähden ilmestyttyä taivaalle eli noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen.
Tunnelman muutos on aistittavissa, iloitaan ja juhlitaan. Nuoret kokoontuvat yhteen ja pitävät hauskaa, vanhemmat, varsinkin miehet, rientävät synagogaan. Illalla perheet kokoontuvat yhteen, syödään hyvin kosher ruokaa. Liikenne pysähtyy, linja-autot ja junat eivät kulje.
Joka perjantai yli 20-vuoden ajan ovat rumpujen soittajat kokoontuneet rannalle vanhojen muurien suojaan auringon laskiessa soittamaan, monet tanssivat, ihaillaan aaltoja, jotka lyövät vasten muuria, auringon laskua.
Historiaa
Taustalla on yli kolmentuhannen vuoden kulttuuriperimä, hajautuminen ympäri maailmaa ja palaaminen kotiseudulle Palestiinalta valtaamalle alueelle. Israelin valtio perustettiin 1948. Nykyään juutalaisia elää eri puolilla maapalloa hieman laskutavasta riippuen noin 13,8–14,5 miljoonaa. Suurimmat yhteisöt vuonna 2010 asuvat Israelissa (n. 5,7 miljoonaa) ja Yhdysvalloissa (n. 5,3 miljoonaa). Suomessa asuu noin 1 100 juutalaista.
Ennen toista maailmansotaa juutalaisten määrä oli noin 18 miljoonaa, mutta natsi-Saksan juutalaisvainojen ja juutalaisten kansanmurhan seurauksena määrä väheni noin kuudella miljoonalla.
Juutalaiset ovat menestyneet liiketoimissaan, tieteen ja taiteen aloilla ja ovat siksi joutuneet kateuden kohteeksi ja kaltoin kohdelluksi. Vaikka uskontokunta on maailmanuskonnoista pienin, on se säilynyt vahvana tarinoiden ja traditioiden voimalla. Myös ateisti voi olla juutalainen.
Traditioiden voima
Saimme osallistua kahteen juhlavaan seremoniaan, avioliiton siunaamiseen ja uudenvuodenjuhlaan.
Juutalainen uskonnollinen laki halakha määrittelee juutalaiseksi jokaisen, jolla on juutalainen äiti. Äidin kautta periytyy identiteetti ja kuuluminen juutalaiskansaan. Siksi juutalaisuus suhtautuu hyvin kielteisesti seka-avioliittoihin.
Juutalainen pari vihitään huppan eli vihkikatoksen alla kodin vertauskuvana, kattoa pitelevät parin molempien sukujen läheiset miehet. Vanhemmat, sisarukset tai lähisukulaiset esittävät mm. rakkauden ja terveyden siunaukset. Puolisot allekirjoittavat avioliittosopimuksen, ketubban, juovat yhdessä pikarillisen viiniä, jonka jälkeen sulhanen rikkoo lasin Jerusalemin temppelin muistoksi.
Avioliiton purkamiseen tarvitaan rabbiinituomioistuimen vahvistama avioero. Ehkä siksi avioeroja tapahtuu vähemmän kuin meillä.
Israelilaiset rakastavat isoja juhlia, varsinkin häitä. Sen mahdollistaa tapa antaa häälahja rahana. Portin pielessä on laatikko, johon voi jättää rahakirjeet.
Meidät kutsuttiin myös perheen uudenvuodenjuhlaan, Rosh Hashanaan, jota seuraa kymmenen katumuspäivää ja huipentuu suureen sovituspäivään Jom Kippuriin.
Juutalaisten perinteen mukaan Jumala kirjoittaa kunkin kohtalon seuraavalle vuodelle uuden vuoden päivänä ja sinetöi kohtalon Jom Kippurina.
Juhlassa tärkeää on perheiden kokoontuminen yhteen ja ruokailu. Omenapalat kastetaan hunajassa, kuvaa toivoa ”makeasta” uudesta vuodesta. Pyöreä hala-leipä symboloi vuoden kiertoa, ja mm. porkkanalla, punajuurella, munakoisolla ja taatelilla on kullakin oma symbolinen merkitys. Kutakin ruokaa otettiin ensin vain pieni pala ja välillä rituaalin vetäjä, perheen isä luki tooraa, kiitettiin menneestä vuodesta, rukoiltiin menestystä tulevalle vuodelle ja jokainen rukous sisälsi rauhan ja rakkauden pyynnön.
Isäntäperheen 5000 asukkaan kylä siintää edessä
Konfliktit
Minulta kysyttiin, miksi konfliktit jatkuvat edelleen. En osaa vastata, voin vain arvailla.
– Eikö kaikkina aikoina ole uskontoa käytetty politiikan ja vallan keppihevosena?
– Israel on risteyksessä, idän ja lännen, islamin ja kristinuskon. Maa vallattiin Palestiinalaisilta, Israel pyrkii valtaamaan uusia alueita, kiista Jerusalemista, pyhästä kaupungista.., niin monta ratkaisematonta kysymystä.
– Amerikkalaisuus näkyy monin tavoin, heidän rahansa, valtansa ja tukensa.
– Eikä tilannetta helpota viime vuosina löydetyt öljy- ja kaasuesiintymät.
Shalom!
Ainakin rauhan merkitys kansalaisten elämässä on kasvanut sotaisan historian johdosta. Shalom on tervehdys, meidän päivää!
”Heprean kielen rauhaa tarkoittava sana shalom tarkoittaa kaikinpuolista eheyttä, hyvinvointia ja terveyttä, ei vain sodan puuttumista. Ihmiset tervehtivät toisiaan toivottamalla rauhaa samalla tavalla kuin me sanomme ”päivää”. Puhe rauhasta ei kuitenkaan ole muuttunut köykäiseksi small talkiksi, vaan sillä viitataan Jumalan siunaukseen, jonka seurauksena yksilö voi saada sisäisen rauhan ja yhteiskunta voi päästä kokonaisvaltaiseen rauhaan.”
Kari Kuula
Shalom!
