Katselin videota, missä puolivuotias pojanpoikani ihasteli peilikuvaansa innostuneesti käsillään huitoen ja yrittäen ottaa kontaktia. Pieni poika, vauva vaihe on jäämässä taakse, on muotoutumassa omaksi itsekseen. Kuva on sydäntäsärkevän kaunis, hän tietää sen myös itse.
Jäin miettimään, missä vaiheessa ja miksi meille syntyy tunne, että emme riitä? Miksi annamme jonkun ulkopuolisen määritellä ihmisen, siis minunkin kauneuteni?
Eikö kauneudessa ole kyse estetiikasta, rytmistä, tasapainosta, harmoniasta, jotka näkyvät Luojan luomassa luonnossa, musiikissa, taiteessa, ihmisessä, soluissa. Luonto toimii tarkoituksenmukaisesti jatkuvuuden ja lajien tunnistamisen kannalta.
Jo antiikin kreikkalaiset ja Leonardo da Vinci tutkivat tarkkaan ihmisen ja luonnon mittasuhteita.
KULTAINEN LEIKKAUS
Kultainen leikkaus eli kultainen suhde saadaan jaettaessa jana kahteen osaan siten, että lyhemmän osan suhde pidempään osaan on sama, kuin pidemmän osan suhde koko janaan. Yksinkertaistettuna kultainen leikkaus tarkoittaa janan jakoa suhteessa 2:3.
KUVAN SOMMITTELUPOHJIA
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_leikkaus
Kultainen leikkaus ilmenee kauneus käsitteissä luonnostaan. Niinpä rohkenen valita viime viikon kuvistani mielestäni onnistuneita kuvia.Yritän tutkia, miten ne asettuvat sommittelukaavaan. Olisin iloinen, jos myös Sinä valitsisit näistä mielestäsi kauneimman kuvasi.
Voikukka
omenankukkia
pioni
koivikko
rentukat
suopursut
kalla
lähde
piilopirtti
sudenkorento
polku
veden peili
lepopaikka
Jari Holopainen
Ehkäpä kauneuden määrittelyssä kyse on ryhmäpaineesta. Ryhmässä syntyy monenlaista vertailua.
Tuula Kyyrönen
Kiitos Jari!
Ajattelitko, että kyse olisi samantapaisesta asiasta kuin muodissa tai kuten kauneusihanteet muuttuvat ajan myötä? Että absoluuttista tai ajatonta kauneutta emme tunnistaisi?
Itse haluaisin uskoa, että on ajatonta ja iätöntä kauneutta esim. luonnossa ja taiteessa, musiikissa, lapsessa, viattomuudessa, pyhyydessä.
Jari Holopainen
Ajaton kauneus voisi olla eräänlaista keskiarvoisuutta, symmentriaa. Symmentrisimmät muodot omaavin todennäköisesti puhuttelee ajassa eniten ja siihen ehkä kauneuskilpailutkin perustuvat. Kauneusihanteissa voisi kuitenkin ajatella olevan tiettyä vaihtelua – miten vaatimukset aina muuttuvatkin. Toisaalta missikisojenkin rinnalle on tullut uudentyyppisiä kisoja, joissa painotetaan esim. Fitness tai jotakin muuta ominaisuutta.
Ymmärrän huonosti aihepiiriä, mutta joskus olen pohtinut taustan ja olion (kasvi, ihminen jne.) välistä jännitettä. Kontrastit tai miksi niitä nyt sanotaankin, voivat lisätä kauneuden kokemusta. Sama toiminee toiseenkin suuntaan.
Usein huomaan hämmästeleväni sellaista miten paljon luonnossa onkaan muotojen ja värien vaihtelua. Ja silti niissä on myös yhteisiä piirteitä ja lainalaisuuksia.
Tuula Kyyrönen
Luonnon täydellinen kaava
(www.hs.fi/tiede/a1374205212687) artikkeli , Niko Kettunen, Tiede 20.7.2013, päivitetty 20.7.2013
valaisee symmetriaa monipuolisesti ja ymmärrettävästi.
”Luonto säästää energiaa luomalla virheetöntä symmetriaa ja tarkkoihin suhteisiin perustuvia muotoja. Meidänkin soluistamme löytyy kultainen leikkaus.”
”Kauniit luonnon muodot perustuvat usein kolmeen asiaan: symmetriaan, kultaiseen leikkaukseen ja fraktaaleihin.”
”Mekin rakennumme kultaisesta leikkauksesta. Dna-molekyylin yksi kaksoiskierre on täsmälleen 34 ångströmiä (mittayksikkö atomien ja molekyylien mittaamiseen) pitkä ja 21 leveä.
”Symmetria on kaunista, mutta vaarallista. Esimerkiksi virukset ovat tyypillisesti symmetrisiä…”
Tässä vain pieniä otantoja.
Jari Holopainen
Näinhän se on. Antamatta etukäteismerkitystä kultaiselle leikkaukselle havainto puhuu sen puolesta, että toinen puoli on ”lyhyempi” kuin toinen. Ehkä sen myötä syntyy liikettä tai ainakin mahdollisuus muutokseen.
Taannoin oli uutinen tutkimuksesta, jossa kävi ilmi naisten olevan onnellisempia mitä suurempi pituusero puolisoiden välillä oli. Kultaisen leikkauksen ollessa kyseessä ilmiö vaikuttaa mielenkiintoiselta. Oman kullan hohto kuitenkin heikkenee 18 vuoden jälkeen, miksi siinä niin käy, siihen tutkimus ei osannut vastata.
Tuula Kyyrönen
Ihailen Jari taitoasi käsitellä tietoa, käyttää älyäsi. Kultaista leikkausta on tutkittu matemaattisesti kautta aikojen. Se on siis faktaa ja konkreettista.
Minä tunneihmisenä käsittelen kultaista leikkausta intuitiivisesti, mutta siitä huolimatta en usko teoriaan pituussuhteiden merkityksestä parisuhteessa.
Väittäisinpä jopa, että pitkä parisuhdekin voi olla hohdokas. Ei tietenkään samalla tavalla kuin vastarakastuneena, mutta kypsyneenä, tyyntyneenä, toistensa tarpeet tuntien ja tyydyttäen.
Vaikka se, miten käyttäydymme parisuhteessa, voi vaikuttaa onnellisuuteen, niin ei rakkautta voi omistaa eikä saada, vaan se on lahjaa tai skeptikko sanoisi sattuman kauppaa.
Liisa Kiianlinna
Ihania kuvia ja tekstiä! Nautin!
Kirsti Viljamaa
Kiitos taas kerran ihanista kuvista!
Minä valitsen omenankukan,
koska siinä on salaisuus,
ja sen nupussa aina uus.
Sen oksassa voima ja valta
ja viestejä kaikkialta!
Tuula Kyyrönen
Kiitos ihanista kommenteista!
Tässä vuorovaikutuksessa on myös kauneutta, katselemme maailmaa hymyssä suin.
Jari Holopainen
Minäkin valitsen omenankukan. Välillä tulee vain eksyttyä aiheesta. Vertauskuvallisessa mielessä kultainen leikkaus kertonee universumimme luonteesta jotakin oleellista. Siitä todennäköisesti on hyötyä kehitykselle. Jos lopputulema, ½ (1 + √5), on aina sama, pyrkimys lopputulosta kohden jatkuu ja jatkuu…
Vasta nyt hoksasin, että suhteessa on kyse irrationaaliluvusta. Sanana irrationaalisuus on erityisen mielenkiintoinen – asia, joka on käsittämätön, järjenvastainen, ylijärjellinen. Niinhän maailman asiat taitavat usein olla. Ehkä suhteessa tai ainakin kultaisen leikkauksen kohdalla voi tunnistaa jatkuvasti jotakin uutta.
Tuula Kyyrönen
Kiitos Jari oivalluksestasi!
Avaat luonnon suunnitelmallista ihmettä, Luojan luomiskertomusta.