Lapsen yksinäisyyden noidankehä

Hyvinnukutun yön jälkeen mieli on auvoinen, edessä aamukahvi ja aamun lehti, taustalla soi radio. Kunnes jysähtää.

OLIPA KERRAN YKSINÄISYYS
“Olipa kerran ujo ja hiljainen esikoululainen.
6-vuotias lapsi jätettiin ainoana koko eskariporukasta kutsumatta synttäreille. Ei vain kerran vaan kerta toisensa jälkeen.
Toistuvasti.
Lapsi oli yksinäinen, hänellä ei ollut yhtään ystävää. Hän itki aamuisin ennen esikouluun lähtemistä.” (Jukka-Pekka Räsäsen kolumni, ote Ilta Sanomista)

ilta 1.

alku 1

Radiossa soi Suurlähettiläiden
LYRICS OF TYHJÄ TAULU
“Olet tyhjä taulu vasta
Aivan lapsi vielä
Kaikki vasta tulossa mikä jättää jälkensä
Aivan kaikki mitä näet
Pienet kuopat tiellä ja jyrkät alamäet.

You are only blank screen
just a child yet
All still to come which will leave its mark
just every day, all you see
Small bumps on the road and the steep hill”

yksin

“Leiki lapsi vielä kun vain leikkiä saat
Ehdit kyllä vielä tietää kaikki maailman maat.

Play with the child still just a game when you get
Yes you have enough time yet to know all the countries in the world”

kaksin

Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Turun yliopiston dosentti Niina Junttila kertoo aiheen raadollisuudesta kirjassaan Kavereita nolla. Peräti joka viides koululainen kokee olevansa jossain vaiheessa yksinäinen, pojista jopa 15% on kokenut vakavaa emotionaalista yksinäisyyttä vähintään vuoden ajan.

lato 1

Junttila puhuu yksinäisyyden noidankehästä, jossa ihminen vetäytyy yhä enemmän kuoreensa, mikä loitontaa ympärillä olevia yhä kauemmas. Sitä kautta se vähentää sosiaalisia suhteita sekä tilaisuuksia hankkia ja ylläpitää niitä. Se taas puolestaan ruokkii yhä voimakkaampaa ja ahdistavampaa yksinäisyyttä.
Huonot kokemukset kertautuvat helposti. Jos on aiemmin jäänyt kaveripiirin ulkopuolelle.

“Ihan sama, vaikka minua ei olisikaan olemassa” tai “Kukaan ei välittäisi, vaikka kuolisin”. Itsetuhoiset ajatukset syntyvät, kun yksin jäänyt alkaa uskoa, ettei itsessä ole mitään hyvää.” (Jukka-Pekka Räsänen)

“Jokaisesta elämästä voi tulla runo
Voi tulla runo, romaani tai laulu
Mutta nuku nyt kun olet vielä tyhjä taulu.

Each of our life can become a poem
Can becomea poem, novel or song
But sleep now while you’re still a blank screen”

Unelmilla on kultareunukset

“Kuin niityn takiaiset villapaitaan tarttuu
Kaikki kokemukset sun sielussasi karttuu
Elämäsi öinä, tulevina päivinä
Sun polkusi näyttää kuinka sinusta tulee sinä.

As a meadow burdocksweater graps
All the experiences in your soulaccrues Sun
Nights of your life, in the coming days
Sun path to show how you will you”

lampi 1

“Mikä meitä ihmisiä vaivaa?
Vastuu on aikuisilla, vanhemmilla, opettajilla. Meidän tehtävämme on tietää, mitä lapselle kuuluu, mitä oma lapsi tekee ja miten hän käyttäytyy muita kohtaan. Lapset osaavat olla raakoja, mutta mallin he ottavat meiltä aikuisilta. Ja aikuisten on asetettava rajat.”

Meidän vanhempien on oltava hereillä. Lapsi ei aina kerro kenellekään, ahdistuu, yksinäistyy, kokee häpeää, erilaisuutta. Kantaa haavoja läpi elämän. Kipu, vaikka sen olisi aktiivisesti unohtanut, nousee pintaan eri tavoin joko fyysisinä tai mielen oireina.

“Olet aivan lapsi vielä
Tyhjä taulu vasta
Voin vain koittaa estää sua hukkaan joutumasta

You’re just a child yet
Blank screen only
I can only try to prevent waste from falling into the sua.”

– Suurlähettiläät lyrics –

Tyhjä taulu Empty screen

Olipa kerran yksinäisyys kolumni Savon Sanomissa 18.2.2015,
kirjoittaja uutistoimittaja Jukka-Pekka Räsänen

Lapsen yksinäisyyden noidankehä blogi 18.2.2015 tuulamyriam.blogspot.fi

Jätä kommentti

*