Näin kerrotaan Kolin opastetaulussa.
Hetkinen, minkäs ikäinen se ihminen on? Wikipedia kertoo, että ihmisten suku kehittyi noin 2-2,5 miljoonaa vuotta sitten. Ja että vasta neandertalinihmisen kuoltua sukupuuttoon 30 000 vuotta sitten syntyi nykyihminen.
Kolilla on nähtävissä kaikki Aristotelen alunperin määrittämät klassiset alkuaineet, elämän elementit: maa, ilma, vesi, tuli. ”On siis selvää, koska ei tule olemaan ajan loppua ja maailma on ikuinen, että Tanais kuin Niilikään ei ole virrannut aina, vaan että alue, jolla ne virtaavat oli kerran kuiva: sillä niiden vaikutus voidaan täyttää, mutta ei aikaa.” (Aristoteles)
Kun katselen Kolin korkeita kuusikoita ja jylhää luontoa, on vaikea uskoa, että että näitä kallioita ovat koristaneet trooppiset kasvit. Kolin geologinen historia on kertomus koko maapallon kehityshistoriasta.
Mannerlaatat törmäsivät 1800 miljoonaa vuotta toisiinsa, vanha painui kohden maapallon ydintä, nuorempi ylöspäin, josta rakentui karjalaiset poimuvuoret Karelidit, Kolin edeltäjät. Maisema oli kuin Alpeilla, huiput yli 5 km korkeat, ympärillä rehevät laaksot, järvet ja joet.
Korkeat huiput kuluivat aikojen saatossa. Alempi laatta liikkui pikkuhiljaa kohden päiväntasaajaa, oli välillä trooppisilla, välillä kuivilla alueilla ja ennen nykyiselle paikalle tuloaan ”käväisi” aina Etelämantereen läheisyydessä.
Muuttuvat säät kuluttivat vuoristoa, maisemaa. Kylminä kausina kalliota kulutti mannerjää, kuumina voimakkaat sateet.
Kolin kalliot ovat tämän historian viimeisintä vaihetta. Vanha laatta, joka valui Afrikan aavikoilta mukanaan hiekkaa, tiivistyi 10 km:n syvyydessä kvartsiittikiveksi ja on kovuutensa ansiosta säilyttänyt Kolin vaarat muita alueita korkeampana. Laatta on paksumpaa kuin muualla Suomessa, yli 7 km paksuinen.
Tulivuoren purkauksien ja kallioden halkeamien ansiosta on alueella myös hedelmällistä lehtoa, jossa on harrastettu kaskiviljelyä ja kerätty suolta turvetta. Ensimmäiset asukkaat tulivat Kolille 1600-luvulla.
Vesi on nykyisen Kolin merkittävin maiseman muovaaja, jääkausi muovasi maaston, vesi, sää, ilman kosteus ja sateet kasvillisuuden, talven mahtavat ja näyttävät tykkylumet karsivat heikot puut. Kallioiden pinnassa on näkyvissä jääkauden aikaisten jäämassojen liikkeiden jäljet, laineita, viiltoja, juovia..
Yritän jotenkin pistää mittasuhteita kohdalleen, mutta pääni on liian pieni.
”Päivilleni on pantu määrä. Opeta minua ymmärtämään kuinka katoavainen minä olen! Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki. Vain tuulenhenkäys ovat kaikki tyynni. Ihminen tulee ja menee, katoaa kuin varjo. Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta, ei hän tiedä kenen käsiin se joutuu” (Ps 39)
Miten siis tästä eteenpäin?
Tosiasioita voin katsoa silmiin, eikä ottaa itseäni ja tehtävänä olevia asioita niin vakavasti. Luin jostain, että ihminen on luovimmillaan tehdessään toistuvia mekaanisia liikkeitä kuten kävelyä, tiskaamista, imurointia, marjojen poimintaa.
Anthony de Mellon, intialainen jesuiittapappi opastaa kirjassaan ”Ilma jota hengität, Tie mietiskelyyn ja rukoukseen” lukijaa rauhoittumaan ja kuulostelemaan hiljaisuutta. Hän neuvoo tietä ajattelun hallintaan, hengityksen aistimiseen ja sitä myöten syvempään tietoisuuteen itsestä ja toisesta ihmisestä.
”Ihmisellä on taipumusta elää päässään – he tiedostavat parhaiten ajattelunsa ja mielikuvituksensa eivätkä niinkään aistiensa toimintaa. Seurauksena on, että he eivät elä nykyhetkessä. He ovat enimmäkseen menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Menneisyydessä murehditaan erehdyksiä, tunnetaan syyllisyyttä tehdyistä synneistä, hekumoidaan saavutuksilla, masennutaan koetuista loukkauksista. Tulevaisuudessa pelätään mahdollisia onnettomuuksia, ennakoidaan tulevia iloja, uneksitaan tulevista tapahtumista.
On hyödyllistä oppia menneisyydestä, mutta sinne ei kannata jäädä ja unelmia on oltava, mutta elämä tapahtuu tässä ja nyt.
Sinun on opittava siirtymään pois ajattelun ja puhumisen alueelta ja siirryttävä sille alueelle, jossa tunnetaan, aistitaan, rakastetaan, havaitaan sisäisesti. Juuri tälle alueelle syntyy mietiskelyä ja rukouksesta tulee muuttava voima sekä loputtoman rauhan ja ilon lähde.”
Kolia koskevat tiedot Koli-infon sivuilta www.koli.fi
