Sadonkorjuun aikaan

Elämää on kyllä hyvä suunnitella niin hyvin kuin voi, niin pitkälle kuin pystyy. Kadut on paras vetää viivottimella ja päällystää huolellisesti, kiinnittää tukevasti kivet.
Se on toinen puoli elämästä.
Toinen puoli on yllätys, oikku, odottamaton käänne. Se voi olla putoaminen, uppoaminen, tuho tai nousu pyörretuulen mukana pilviin. Tai vain pieni keinahdus. Muistutus kaiken arvaamattomuudesta…”

(Katkelma Lassi Nummen runosta Kivi joka klonks klonks)

Puutarha on oiva elämän symboli. Kevätauringon myötä alkaa viherpeukalon sormet syyhyämään. Kirjojen kauniita kuvia selatessa syntyy mielikuvia ja suunnitelmia. Nyt elokuun ensimmäisenä päivänä on hyvä katsella, miten unelmat toteutuivat, kypsyikö satoa laariin, mitä otan opikseni seuraavaa vuotta varten. Jos sitten taas innostun. Syksyisin ajattelen, että ehkä vähempikin riittäisi.

Väriminttu puhkeaa kukkaan heinä- elokuun vaihteessa, pieni särkynyt sydän kukkii kesäkuun alusta syksyyn, jos se saa hieman tilaa ympärilleen.

Väriminttu puhkeaa kukkaan heinä- elokuun vaihteessa, pieni särkynyt sydän kukkii kesäkuun alusta syksyyn, jos se saa hieman tilaa ympärilleen.

IMG_1141Cn

Tähtisilmä on iloinen uusi tuttavuus, loistanut portaiden pielessä koko kesän

Tähtisilmä on iloinen uusi tuttavuus, loistanut portaiden pielessä koko kesän

Istun ulkona juomassa aamukahvia, hetki on nautinnollinen, rauhallinen, vain punarinta opastaa poikasiaan säksättäen. Taitaa tulla aurinkoinen päivä, valo siivilöityy mäntymetsän läpi ja saa kukat loistamaan.

Minttu kasvattaa kaksi kukkaa päällekkäin.

Minttu kasvattaa kaksi kukkaa päällekkäin.

Pelargonia on oiva kuivan ja aurikoisen paikan kukka, kun vain muistaa nyppiä kuolleet kukat pois.Kukkii koko kesän.

Pelargonia on oiva kuivan ja aurikoisen paikan kukka, kun vain muistaa nyppiä kuolleet kukat pois.Kukkii koko kesän.

Lapin vuokko leviää pienestä taimesta ruukussa runsaaksi kasvustoksi. Kukkii ahkerast ja nypittävää riittää. Leikataan kukinnan lopussa, kerkiää toiseen loistoonsa loppukesästä.

Lapin vuokko leviää pienestä taimesta ruukussa runsaaksi kasvustoksi. Kukkii ahkerasti, nypittävää riittää. Leikataan kukinnan lopussa alas, kerkiää toiseen loistoonsa loppukesästä.

Alkukesä oli lämmin ja sopivasti aurinkoinen, kasvit saivat hyvän alun. Heinäkuu oli varsin sateinen, osalle kasveista se teki hyvää, toiset kärsivät märkyydestä, etenkin muutamat vihannekset ja pensaat, härmää, kirvoja. Perunan varret vei rutto, syynä ehkä liika märkyys ja liian monta vuotta kasvatus samassa paikassa. Yhden viikonlopun aikana hävisivät kaskinauriit, retiisit ja yksi pinaattilajike. Nyt kasvatan retiisejä harson alla.

8.7.2013 054n

Mansikkasato jäi normaalia pienemmäksi. Viime talvi oli niille liian vähäluminen, osa taimista paleltui samoin kuin monet perennat ja vielä alkukesä oli niille liian kiihkeä. Mansikka viihtyy viileähkössä ja sopivasti kosteassa säässä. Vaikka mansikat jäivät pieniksi, oli maku sitäkin täyteläisempi. Mummin mansikat maistuivat varsinkin lastenlasten suussa. Jäi kivoja muistoja. Vanhin, nuori neito, halusi leipoa mansikka-raparperipiirakkaa ja 9-kuukauden ikäisen pojanvesselin suusta putosivat kevyesti muut eväät, kun mansikat tuotiin eteen, ”mam-mmam..” ja vesi valui suupielistä.
Syntymäpäivän mansikkakakku on perheemme traditio. Tällä kertaa valmistin Nude cake kakun, kakkupohjan, kermavaahdon ja marengin päälle reilu keko mansikoita ja vadelmia, kommenttien mukaan tähän saakka tai ainakin ko. päivän paras kakku.
Raparperin lehdet ovat suurempia kuin koskaan ja varret vieläkin mehukkaita. Samoin mustaherukoita näyttää tulevan hyvin, marjat ovat suuria ja mehukkaita.

Salaatit, pinaatit, porkkanat ja kaikki yrtit tuottavat satoa innolla.

IMG_1168n

Tänä keväänä hankin laatikostoja salaaateille ja yrteille. Ensi keväänä laitan varmasti 2 kpl lisää. Vähemmän vesiheinää ja siistimmän näköistä.

Tänä keväänä hankin laatikostoja salaaateille ja yrteille. Ensi keväänä laitan varmasti 2 kpl lisää.
Vähemmän vesiheinää ja siistimmän näköistä.

Kesäkurpitsan komeat keltaiset kukat loistavat komeasti, mutta kurpitsan alut märkänevät! Luin vasta eilen, että alkavan kurpitsan päästä pitää irroittaa kukka, koska se mädättää koko kurpitsan.

Kesäkukat ja perennat kasvavat pituutta. Kuolleita kukkia on nypittävä aina ohikulkiessa. Orvokit ja pekoniat ovat kukkineet loppuun, jäljellä pelkkä ranka ja siksi leikattava alas. Ehkäpä ne ehtivät vielä syksyllä uuteen loistoon.
Olen miettinyt kesäkukan elämää. Sen tehtävä on kukkia ja tuottaa jälkikasvua. Kun kuihtunut kukka nypitään pois, on sen jatkettava tehtäväänsä, tuotettava aina uusia kukkia. Ei oo helppoa näidenkään kaunokaisten elämä, mutta toivoa sopii, ettei niillä ole tunteita.

IMG_1191Cn

IMG_1184n

IMG_1195n

Vadelmia poimiessa pätkähti mieleeni, että me ihmiset olemme taimia Luojan puutarhassa. Mitähän hedelmää me tuotamme, jos tuotamme, entäs minä itse?
”Toinen puoli on yllätys, oikku, odottamaton käänne. Se voi olla putoaminen, uppoaminen, tuho tai nousu pyörretuulen mukana pilviin. Tai vain pieni keinahdus. Muistutus kaiken arvaamattomuudesta…”

Ehkäpä näin Luoja ohjaa omaa taintaan oikealle tielle, poistaa rikkaruohot ja rönsyt.
Sattumaa ei ole.

Kun on hyönteisiä ja kun on hyönteisiä, on kukkia ja kun on kukkia on perhosia ja mehiläisiä, kaikilla  on oma paikkansa luonnossa.

Kun on hyönteisiä ja kun on hyönteisiä, on kukkia ja kun on kukkia on perhosia ja mehiläisiä, kaikilla on oma paikkansa luonnossa.

Kommentit

  • Kirsti Viljamaa

    Niin kauniita kuvia taas. Miten ihmeessä ehdit hoitaa kukkia ja vihannesmaita, laittaa hyviä ruokia, kirjoitella ja kuvata.
    Ehditkö ollenkaan levätä!

    • Tuula Kyyrönen

      Kirsti, meille on annettu jokaiselle omat, erilaiset lahjat. Toinen ei ole parempi kuin toinen, mutta yhdessä olemme enemmän. Toteudumme ihmisenä.

      Yksi lahjani on nukkuminen, usein 9-tuntisia öitä ja päivällisen jälkeen pikku päikkärit. Toinen on lukeminen.

      Tärkein lahja on kuitenkin se, että olen saanut olla melko terve ja siksi ikäisekseni melko hyväkuntoinen ja innostunut monista asioista, utelias.

      Minua sanotaan nopeaksi, ehkä olenkin. Elän paljon pääni sisällä, monet asiat, ideat ja suunnitelmat ovat suht valmiita.
      Ja sitten uskallan heittäytyä, toisin sanoen en pelkää epäonnistumista ja kun niinkin saattaa käydä, sen kanssa on vain elettävä, otettava opikseen. Ja jos olen aiheuttanut pahaa, pyydettävä anteeksi.

Jätä kommentti

*