Uutta virettä ilmassa, poimintoja 6.2.17 Savon Sanomien artikkeleista

On mielenkiintoista pohtia, mitkä arvot ja oikeutukset ovat tehtyjen päätösten takana.

Suomen talouden alavireyden, velkaantumisen, työttömyyden ja lisääntyvän huono-osaisuuden suunnan kääntämiseksi ovat päättäjät tarjonneet lääkkeeksi markkinoiden ja teollisuuden elvyttämistä, siis rahan lisäämistä. Tehtyjä päätöksiä ovat kansalaiset arvostelleet. Kyse ei ole pelkästään hallitus /oppositio asetelmasta, vaan myös valituista arvoista ja eduista. Mikä antaa oikeutuksen kummallekin osapuolelle?

Minulla oli mahdollisuus kurkistaa lapseni tutkimuksessa (koskee kestävää kehitystä) käyttämää  teoriaa, julkisen keskustelun tutkimiseen kehitettyä analyysimenetelmää.

Julkisen oikeuttamisen analyysi (JOA)  perustuu Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteorian seitsemän ”maailman” – inspiraation, kodin, maineen, kansalaisuuden, markkinoiden, teollisuuden ja ekologian – muodostamalle analyysikehikolle. Se tutkii keskusteluissa esiintyvien vaateiden moraalisia oikeutuksia, niiden yhdistelmiä ja tapoja kiistää ja tuomita kiistakumppaneiden oikeutuksia.

Maallikkona ymmärrän, että kysymys on siitä, millä perusteella päätökset tehdään, mitä halutaan edistää, mitkä ovat valitut arvot pitkällä aikajänteellä.  Ajattelen, että nykyisessä hektisessä rahan ja pörssien sekä toistuvien vaalien maailmassa etsitään pikavoittoja, laastaria ja kipulääkettä, kun pitäisi hoitaa potilas ja antaa aikaa parantumiseen.

Tämä koskee sekä yksityisiä henkilöitä ja perheitä että julkista tahoa, kuntia, valtiota, seurakuntia. Miten vaatimukset ja päätökset oikeutetaan, kun olemme samassa veneessä.

 

Oli virkistävää lukea Sirpa Kähkösen kolumni “Sitku-elämän tarpeellinen puolustus”

“Tämänhetkisyyden korostaminen kertoo arvopohjan muuttumisesta. Enää ei hyvän elämän perustana ole tavoitteellisuus ja huolenpito myös tulevista sukupolvista.”

Sirpan mukaan protestantismin arvoja olivat kohtuullisuus, säästäväisyys, hidasta rakenteiden korjaamista ja muovaamista, suunnitellaan tulevaa ja varaudutaan pahan päivän varalle, opiskellaan, kasvatetaan lapsia ja kestetään myös epämukavuutta.

Henkiset päämäärät ovat hitaasti saavutettavia ja vaativat suunnittelua. Kun päämäärä on kaukana, siihen taivaltaessa voi kokea monta vastusta ja vaivaa, mutta myös itsenäisiä oivalluksen hetkiä, joita kukaan ei voi ottaa ihmiseltä pois.”

“Sipilä oli huolissaan eriarvoistumisesta

artikkeli kertoi hallituksen suunnan tarkentumisesta, ehkä tavoitteen siirtymisestä hieman inhimillisempään suuntaan.

Työllisyysasteen nouseminen tavoitteeseen edellyttää.. nykyistä nopeampaa talouskasvua ja lisätoimia“. Siis edelleen markkinat ja teollisuus edellä, mutta “Suomen kuntoon laittaminen ei tarkoita vain taloutta. Suomi ei ole kunnossa ennen kuin eriarvoistumiskehitys on pysäytetty. Suomi ei saa jakaantua voittajiin ja häviäjiin…, hallituksen on mietittävä, miten eriarvoistuminen voidaan estää.”  Ihmisten hätä otetaan todesta, tunnustetaan kansalaisuuden ja kodin oikeutukset.

Päätöksenteon kannalta on ongelmana kahdelle pallilla istuminen. Suomen talouden ongelmat sanotaan johtuvan globalisaatiosta, olemme liian paljon kotimaisen kysynnän varassa. Siis koti oikeutuksena valtion kannalta on ongelmallinen, kun taas koti kansalaiselle olisi ongelmien ratkaisu.

Niin Sipilä kuin presidentti Niinistökin vetosiva tmeihin kansalaisiin, että osallistuisimme talkoisiin, tekisimme henkilökohtaista välittämistyötä.

Suomi on meidän, kansalaisten, suomalaisten kotimaa. Maksamme joka tapauksessa hyvinvointivaltion palveluista veroilla, mutta toivottavasti myös välittämiskulttuuri jatkuu.

 

Pohjoissavolaisesta huono-osaisuudesta

antavat pysäyttävän kuvan Sokra-hankkeen tutkijat Virpi Kuvaja-Köllner ja Marjo Pulliainen vuosilta 2011-2015.

Verrattuina muihin Suomen maakuntiin Pohjois-Savossa korostuvat alkoholikuolleisuus, asunnottomuus, itsemurhakuolleisuus sekä pitkäaikainen toimeentulon käyttö. Pohjois-Savossa on vähemmän nuorisotyöttömuuttä ja psyykkistä kuormitusta kokevia henkilöitä kuin Suomen keskivertomaakunnissa”. 

Kuntien välillä on selviä eroja. Tosin tutkijat kysyvät, johtuvatko erot palvelujen puutteesta tai vaikeasta saavutettavuudesta vai suuremmista ongelmista. Joka tapauksessa huono-osaisuus tulee kalliiksi myös kunnille. Siksi niiden pitäisi painottaa hankkeita, jotka kohdistuvat huono-osaisuuden vähentämiseksi.

Itä-Suomessa on meneillään 5 Euroopan sosiaalirahaston hanketta maakunnan huono-osaisuuden vähentämiseksi. Kehittämishankkeet etsivät ratkaisuja mm. työttömyyteen sekä mielenterveys- että päihdeongelmiin.

“Hankkeiden tukena on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Sosiaalisen osallisuuden ( Sokra ) hanke”.

 

Paljon voimme tehdä itse oman hyvinvointimme edistämiseksi, jos on terveyttä ja voimia. Kovin monet elämän ilonaiheet ovat ilmaisia, ystävät ja kaverit, keskustelut, auttaminen ja upea kirjasto.

Kuopiossa ja koko itä-Suomessa meillä on raitis ilma, vaihtelevat vuodenajat. Tänäänkin aurinko ja kutsui ulos liikkumaan, jäällä olikin porukkaa.

Avun pyytäminen ei ole häpeä, kukaan ei tule yksin toimeen. Tarvitsemme toinen toisiamme. Ojennetaan käsi avun tarvitsijalle, ei kuljeta ohi.

Kommentit

  • plokkariukki

    Apua tarvitsemme jokainen – joskus. Apu ei ole välttämättä rahallakaan ostettavissa, varsinkaan jos rahaa ei ole. Menen kahden viikon päästä lonkkaleikkaukseen ja sen maksaa suurimmalta osalta yhteiskunta, minun sitä verojen muodossa joskus auttaneena. Palattuani operaatiosta olen jonkin aikaa lähimmäisteni avun tarpeessa. Kukin auttakoon avun tarpeessa olevaa kykyjensä mukaan, katsomatta pelkästään omaa etuaan.

  • tuulamyriam

    Kiitos plokkariukki ja voimia tulevaan leikkaukseen!

    Myös meidän perheessä tehtiin lonkkaleikkaus muutama viikko sitten. Onneksi meillä on taitavia kirurgeja. Kun maltat toipua, noudattaa annettuja ohjeita, pääset taas nauttimaan liikumisen iloista.

  • Ari Niemeläinen

    Kiitos Tuula toivotuksista! Ei ole kohdallani ensimmäinen operaatio, joten suurin piirtein tiedossa on mitä tuleman pitää. Malttia tosiaankin tarvitaan, senkun saa kaivettua sieltä jostakin. Eikö se näin mene – siellä ja täällä?

  • tuulamyriam

    Nyt on niin upeita talvisia kelejä, Tänäänkin paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta ja on täysikuu. Puut valkoisen huurun peitossa.
    Mahdollisus kerätä energiaa ja valoa tuleviin päiviin.

Jätä kommentti

*