“Voiko vitutukseen kuolla” pohdiskelua hyisellä karpalosuolla

“Kyllä voi”, vastasi Antti Heikkilä Väyrysen esittämään kysymykseen. Heikkilä on lääkäri, ihmisen kokonaisuuden, mielen ja kehon ymmärtäjä, rohkea muurien murtaja, totuttujen käytäntöjen ennakkoluuloton kyseenalaistaja.

kuolema

Tyytymättömyys ja vihapuheet lisääntyvät, ihmiset voivat huonosti, näyttää syntyvän vastakkaisia leirejä, joista haetaan turvaa ja tukea, vahvistusta omille mielipiteille. Vastapuolta ei kuunnella eikä haluta ymmärtää, tunteet ottavat vallan. Näen pikkupojat lumisotasilla, kohta itketään räkä poskella ja tumput märkinä ja odotetaan isää, vahvaa johtajaa.

karpalot

heinikko

ranta

Näitä mietin karpalo-
suolla.

Parhaat marjamättäät ovat keskellä hetteikköä ihan lammen rannassa. On edettävä varovasti, tunnustellen, etten uppoa. Tuuli nousee, menee läpi iholle asti, vilu puistattaa. Marjoja on vähän sangon pohjalla, mutta nyt on lähdettävä liikkeelle, jotta lämpenen.

värit

värit 2

värit 3

IMG_5061c

Poimin enemmän kuvia kuin marjoja. Miten värikäs on suo. Ruska sävyttää sammalet ja varvut lukuisin vahvoin värein, vieressä valkoinen jäkäläkukkanen.

lampi

kanto

Ja kun nostan katseeni, avautuvat lammen selkä, kelottuneet puukarahkat, vanhan ladon seinät. Aikoinaan täältä on haettu turvetta karjan kuivikkeeksi. Elämä on ollut rintamamiestilalla rankkaa, soiset alavat pellot olivat hallanarkoja, mäen päälle käsin, lapioin ja hakkuin raivattavat pellot kivisiä. Sittenkin he selviytyivät. Heillä oli koti, perhe, uusi mahdollisuus ja toivoa.

turvesuo

Luetaanpa lisää facebook postausta, jossa kerrotaan Antti Heikkilän vierailusta MTV:n Studio 55 ohjelmassa:

“Lääkäri Antti Heikkilä uskoo mielen parantavaan voimaan. Hän vahvistaa, että niin stressi, tukahdutettu viha, sydänsuru kuin suoranainen ketutuskin pistävät terveyden koetukselle ja voivat koitua jopa kohtalokkaiksi.

Lääkäri Antti Heikkilällä on yksinkertainen periaate: mieli ja keho ovat kokonaisuus, joten mielen vaikutuksesta vitutukseen voi kuolla – totta se on! Tiedostamattomatkin negatiiviset ajatukset ja vihamielisyys altistavat sairauksille ja lisäävät kuolleisuutta, Heikkilä varoittaa.
Sairauksia ei selkeästi aiheuta vain sellainen tietoiseen mieleen liittyvä stressi, jonka syynä voi olla vaikkapa läheisen kuolema tai potkut, vaan usein se on tiedostamatonta. Se syntyy siitä, kun toiveet eivät toteudu, kun ihminen tahtoo jotain ja ei saa, mutta ei ehkä itsekään ymmärrä sitä.

Hyvänä esimerkkinä tukahdutetusta, terveydelle vahingollisesta tunteesta Heikkilä mainitsee vihan”.

rantaheinikko

heinikko 2

Maallikkona teen nopean diagnoosin:

Haemme syyllistä pahaan oloomme itsemme ulkopuolelta, poliittisesta järjestelmästä, mädästä yhteiskunnasta ja epäoikeuden-
mukaisuudesta, säästä, pakolaisista, uskonnosta… Kaikki nämä kokemukset ovat varmasti oikeutettuja, vaativat tulla näkyviksi, mutta eivät ehkä ole todellinen syy pahaan oloomme.

Toki Suomessakin on asunnottomia ja nälkää näkeviä ja meidän on ehdottomasti ponnisteltava heidän auttamiseksi, mutta yleisesti ottaen meillä Suomessa ihmisten perustarpeet ovat tyydytetyt. Sodan jälkeen uudisraivaajalle riitti, että selviytyy, elämä oli yksinkertaisempaa kuin nykyisin.

suon taimet

Kysytäänpä onnen avaimia onnellisuusprofessori Markku Ojaselta:

” Usein ne löytyvät ihmissuhteista ja niiden sisällä sellaisista asioista kuin kiitollisuus, kiittäminen, ystävällisyys ja anteeksianto. Tutkimuksissa on huomattu, että jos noissa asioissa jotenkin terästäytyy ja harjoittelee ja panee itsensä likoon, niin onnen etsiminen voi tuottaa tulosta. Ehkä sana etsintä on kuitenkin tässä yhteydessä huono. Ennemminkin voisi puhua onnellisuuden vaalimisesta. Tarvitsemme tulla nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenämme, tarvitsemme vuorovaikutusta, syliä ja rakkautta.”

suon värit 4

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Kiitos hienoista kuvista ja tekstistä jälleen. Joskus viisastelimme kuolemaan johtavan käsitteen perustasta. Tällaista ilmaisua ei liene muualla kuin Suomessa. Sen myötä ilmaisu voi johtua juuri suo-sanasta ja sinne juuttumisesta karun elämäntilanteen syntymisen myötä.

  • Tuula Kyyrönen

    Jospa me karun maan ja ilmaston kasvatit otamme kieli- ja mielikuvat luonnosta.
    Menneet sukupolvet palvoivat, lepyttivät ja lahjoivat luonnon jumalaa.

  • Jari Holopainen

    Otsikosta nousee mieleeni suurta suosiota saanut romaani ja elokuva – Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (ruots. Populärmusik från Vittula). Elokuva sijoittuu Ruotsin Pajalaan – Vittulajänkä lienee ollut eräs Pajalan osa, joka sai kutsumanimensä sen lapsirikkauden vuoksi. Ruotsin kielisessä otsikossa ei kuitenkaan esiinny sanaa jänkä. Lappilaisen kulttuurilehden mukaan jänkä on ollut mm. kaiken ei-toivotun ja hankalan hauta. Siten myös jänkä saattaisi sopia jopa kuolemansyyksi.

  • Ari Niemeläinen

    Olipa Tuulalla upeita kuvia ja tekstissä asiaa! Jos vit…een eli harmitukseen voisi kuolla, olisin ollut vainaa jo vuosikymmenet. Onneksemme meillä on muutakin, juuri niitä asioita mitä luettelet. Jos kuolon paikkani saisin valita, vaikka vaihtoehtona vihanneksena jossakin kroonikko-osastolla sijaan ja tavankin kuinka noutaja tulisi, voisi se juuri olla suonlaita teeripassissa tai ainakin jossakin luonnon keskellä. Mieluummin vielä pikana ilman kivutusta. Vuosia sitten hyvä tuttavani pääsi lähtemään paremmille pilkkivesille, suoraan järvenjäältä pilkkijakkaralta. Pilkki ja onki jäivät avannolle, mutta jospa uusia saisi sieltäkin, kukapa tietää?

  • Tuula Kyyrönen

    Suomalaisen kirkko on metsä. Siellä hiljennytään, puretaan suurimmat tunteet, itkut ja ilot.

    Mutta myös taide ja sosiaaliset suhteet, puhuminen ja vaikka tämä kirjoittaminen. Tässä meillä on petraamista!

  • Kirsti Viljamaa

    Kiitos hienoista kuvista! Eivät kuitenkaan mielestäni sovi
    otsikkoon, jossa mielestäni epämiellyttävä sana alkaen v:llä.
    Eiköhän pitäisi jo vähitellen poistaa yleisestä kielenkäytöstä
    tuo ilmaisu ja käyttää kauniimpia suomalaisia sanoja.

    • Tuula Kyyrönen

      Kiitos Kirsti palautteestasi. Arvostan suoraa palautettasi.
      Olen täsmälleen samaa mieltä, että v-alkuista sanaa viljellään ihan liikaa, se on rumaa kieltä eikä se kuulu minunkaan normaaliin kieleeni.

      Tässä tapauksessa käytin kuitenkin sanaa, kun kyseinen lause on yleistynyt, sillä on laajempi kielikuva ja symboli. Vastaavaa mielipahaa kuvaavaa sanaa oli vaikea löytää.

      Ehkä mietin ensi kerralla otsikkoa tarkemmin.

      • Kirsti Viljamaa

        Kiitos vastauksesta! Jospa koitettaisiin porukalla keksiä jokin uusi sana, joka vastaisi ko ilmaisua. Pannaan pystyyn kilpailu:
        Mikä on suomalainen sana, joka vastaa pahan olon tunnetta
        tms tunnett sivistyneemmin kuin edellä puheena oleva sana.
        Olisiko kenkutus, harmitus, tms sopiva!

        • Tuula Kyyrönen

          Kenkutus oli minulle ihan uusi sana. Mieleeni tulee mielikuva yhdellä jalalla hyppimisestä.
          Sehän voisi ollakin terapeuttinen kiukun purkamiskeino!

  • Jari Holopainen

    Minä luulen, etteivät tietyt sanat, erityisesti kirosanat tai ei-toivotut ilmaisut, häviä koskaan kielestä. Ne ovat jossain mielessä erityisessä suojeluksessa, vaikkei niitä tohditakaan saarnaspöntöstä esittää.

  • Nykyhetki ja todellisuus

    Niin pitäisi olla vaan hiljaa ja odottaa.. hissin valmistumista hissittömässä talossa. Itselläni olisi unelmana kysyä joltakin urheilutoimittajalta legendaarinen “no miltä nyt tuntuu?” kesken peräsuolitähystyksen. Kielletään vitutus lailla, vai mitä ? kannattaa pitää vitutus sisällään.. Juu aivan varmasti kannattaa pitää,vai kannattaako sittenkään?

  • Tuula Kyyrönen

    Ehkä ei sittenkään kannata yrittää pitää sisällä, kun se tulee ulos jossain vaiheessa joka tapauksessa. Kullakin omalla tavalla, toisilla fyysisenä kipuna, toisilla mielen tasolla. Suurin osa sairauksista on psykosomaattisia.

    Jospa oppisimme vain purkamaan pahan olomme ennen kuin se kasvaa hallitsemattomaksi, pakahduttavaksi tunteeksi. Kun on vielä järkeä miettiä, miten sen purkaa.

    Ja jos me oikeasti kysyisimme toisiltamme kysymyksesi “no miltä nyt tuntuu?”. Ja pysähtyisimme kuuntelemaan, katsomaan silmiin.

Jätä kommentti

*