Tällä kertaa ajattelin kertoa vähän siitä miksi halusin lähteä au pairiksi, mitä kautta sen tein, mitä hakuprosessiin kuului, ja miksi valitsin kohteekseni Englannin.

Ajatus au pairiksi lähtemisestä oli kytenyt mielessäni jo pitkään, mutta en koskaan oikeastaan uskonut että tekisin sen oikeasti. Olin työkokeilussa Kalevalan koululla kaksi kuukautta, kun yhtenä päivänä juttelimme erään opettajan kanssa tulevaisuudensuunnitelmistani. Hän kysyi miksen lähtisi au pairiksi, se voisi olla hyvä kokemus tulevaisuuden kannalta. Niinpä menin illalla kotiin ja hetkeä myöhemmin huomasin tehneeni profiilin aupair-world.net -sivustolle. Kai tarvitsin vain vähän rohkaisua. (Kyseinen sivusto oli muuten kaikista kokeilemistani paras ja helppokäyttöisin)

Yksi syy miksi haluan au pairiksi on, että haluaisin päästä opiskelemaan Oulun yliopistoon Intercultural teacher education -ohjelmaan, ja ajattelin että vuosi ulkomailla ja vieläpä lasten kanssa työskennellessä voisi auttaa kouluun pääsyssä. Suurin syy on tietenkin halu saada uusia kokemuksia, niin hyviä kuin huonojakin, ja kasvaa ihmisenä itsenäisemmäksi ja kansainvälisemmäksi. Eikä kielitaidon parantumisestakaan haittaa ole.. Ajattelin että nyt on juuri oikea aika lähteä, ennen kuin koulu, työ tai lapset rajoittavat spontaania maailmalle lähtöä. Voihan myös olla, että saan vuoden aikana uusia ideoita tulevaisuuden suhteen, joten hukkaan heitettyä aikaa se ei missään tapauksessa ole. Jos kukaan edes hiukan harkitsee lähtemistä, niin en voi kuin rohkaista. Työ, koulu, perhe ja ystävät kyllä odottavat, mutta sinulla on vain yksi elämä ja se kannattaa elää juuri niin kuin haluat, eikä myöhemmin katua tekemätöntä.

Kun olin tehnyt päätöksen lähdöstä, oli vuorossa miettiä käytänkö järjestöä vai etsinkö perheen itsenäisesti. Jos haluaa että kohdemaassa on joku virallinen taho, joka ajaa asioitasi jos jotain menee pieleen, kannattaa valita järjestö. Käsittääkseni järjestön kautta lähtiessä ei itse saa valita perhettä, mikä ainakin minulle oli niin suuri juttu, että päädyin etsimään perheen itse. Järjestön kautta lähteminen myös maksaa muutamia satasia kohdemaasta riippuen, lisäksi vielä matkat ja vakuutukset. Minulla on onnekseni Englannissa ystäviä ja tuttuja ympäri maata, jotka varmasti hätätapauksissa ovat apunani, joten en nähnyt tarpeelliseksi ottaa järjestöä tuekseni. Toki itsenäisesti lähteminen vaatii omaa paneutumista ja aikaa, mutta silloin reissusta voi tehdä juuri omannäköisensä.

Luulin että kuluisi useita kuukausia kunnes löytäisin sopivan perheen, sillä olin lukenut monia blogeja, joissa vannotettiin ettei missään nimessä kannata ottaa heti ensimmäistä perhettä joka vaikuttaa hyvälle. No, minun kohdallani kävi juuri niin. Laitoin kyllä hakemuksia useille perheille, mutta tuleva host-perheeni oli ensimmäinen heistä, joka vastasi. Vaihdoimme muutaman viestin, joissa he kertoivat itsestään, ja työnkuvasta, ja minä itsestäni. Aika pian sovimme ensimmäisen Skype-haastattelun. Haastattelu jännitti minua etukäteen, enkä oikein osannut valmistautua, sillä olin kertonut jo itsestäni aika paljon. Suurimman osan ajasta äänessä olikin perheen isä, joka tykkää selvistä suunnitelmista ja rakastaa listoja ja järjestystä. Hän siis kertoi minulle kaiken mitä tarvitsin tietää ja vielä vähän enemmänkin. En saanut oikeastaan edes suunvuoroa ja luulin että haastattelu meni huonosti kun en osannut kysyä tai sanoa mitään. Yllätyksenä perhe kuitenkin lähetti heti perään viestin, jossa kertoivat miten tykästyivät minuun ja haluaisivat jutella pian uudelleen. Seuraavassa Skype-puhelussa he kertoivat että olivat saaneet 181 hakemusta kolmen päivän aikana, mutta haluaisivat minut au pairikseen! Minulla oli sovittuna samalle illalle vielä yksi Skype-haastattelu toisen perheen kanssa, joka oli suomalais-amerikkalainen ja asui yhdellä Lontoon varakkaimmista alueista. He tarjosivat enemmän palkkaa ja tietysti Lontoo houkutti vähän, mutta en saanut haastattelussa yhtä rentoa ja mukavaa kuvaa kuin ensimmäisestä perheestä, joten päätin että on tärkeämpää tulla hyvin toimeen niiden ihmisten kanssa joiden kodissa viettää vuoden, kuin saada enemmän rahaa tai asua suurkaupungin sykkeessä.  Ja valintani on ainakin tähän mennessä osoittautunut täysin oikeaksi.

Oman kokemukseni mukaan (itsenäisesti lähtiessä) kannattaa edetä näin:

1. Tee profiili usealle sivustolle (esim. aupair-world.net, findaupair.com, greataupair.com) ja panosta profiiliisi!
2. Ole aktiivinen: ota yhteyttä perheisiin ja kirjoita henkilökohtaiset viestit
3. Mieti, mikä sinulle on tärkeintä (lasten ikä tai määrä, sijainti, työsuhteen kesto yms.) ja pysy rehellisenä itsellesi ja perheille
4. Kysy! Kysy kaikki mahdolliset pienet ja isot kysymykset, jotta tiedät mihin sitoudut.
5. Sovi Skype-haastattelu, saat paremman kuvan heidän persoonallisuuksistaan.
6. Mieti rauhassa ja katso läpi useita vaihtoehtoja
7. Kun olet löytänyt Sen Oikean perheen, sovi ainakin työnkuvasta, työajoista, lomista, taskurahan määrästä, aloituspäivästä, työsuhteen kestosta, matkojen maksajasta ja mahdollisesta irtisanomisajasta mieluiten kirjallisena.
8. Aloita lähtövalmistelut. Niistä voin tehdä postausta myöhemmin.
9. Vietä mahtava reissu!

Vielä viimeisenä voisin kertoa lyhyesti miksi valitsin kohteekseni juuri Englannin. Halusin englanninkieliseen maahan, jotta saan parannettua kielitaitoani. Vaihtoehtoina olivat siis Iso-Britannia, Amerikka ja Australia, mutta koska minulla ei ole ajokorttia (vaaditaan Amerikkaan ja Australiaan), jäljelle jäi Iso-Britannia. Se on myös kaikista lähimpänä kotia, minulla on siellä useita ystäviä, ja kulttuuri on mielenkiintoinen, se siis tuntui hyvälle vaihtoehdolle. Niin ja ne maisemat ja ihanat pikku talot…

Kaikkialla on niin ihanan vihreää!

Huh, tulipas tekstiä. Kiva jos jaksoit lukea, ja mahtavaa jos tästä oli jollekin apua! Kerron mielelläni lisää, jos pohdit lähtöä au pairiksi ja haluat lisätietoa. Se on kokemus johon kannattaa panostaa!

Seuraavassa postauksessa poikkean hieman Englanti/au pair -aiheesta ja kerron reissustani Tukholmaan ystäväni valmistujaisiin. Kulttuuriaiheessa silti pysytellään, sillä kerron valmistujaisjuhlien eroista Suomen ja Ruotsin välillä höystettynä kivoilla kuvilla!