“Don’t let your struggle become your identity”

Mietin mistä haluaisin tänne blogiin kirjoittaa ja tämä aihe nousi esiin istuessani viime viikolla päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyvässä koulutuksessa. Koulutuksen lopuksi oli avointa keskustelua aiheista, jotka olivat jääneet osallistujia mietityttämään. Kiinnitin huomioni siihen, että keskustelussa nousi esiin useamman kerran negatiiviset asenteet, joita  esiintyy päihderiippuvaisia kohtaan. Keskustelussa kävi ilmi, että näitä negatiivia asenteita esiintyy myös ammattilaisilla, jotka kohtaavat työssään päihdeongelmaisia ihmisiä. Useampi kertoi kokemuksistaan, joissa ihminen ei ole saanut asianmukaista hoitoa terveydenhuollossa päihdeongelman vuoksi.  Esiin nousi myös se, kuinka päihteiden käyttöön liittyvät asiat koetaan hankalaksi aiheeksi ottaa puheeksi esimerkiksi perusterveydenhuollon eri palveluiden piirissä.

Mielenterveyden keskusliitto on tehnyt vuodesta 2005 alkaen mielenterveysbarometriä, jossa on selvitetty mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista & mielenterveyskuntoutujista sekä sitä, millainen mielenterveyskuntoutujien asema on suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Barometrissä suomalaisilta on kysytty ihmisryhmää, jota eivät haluaisi naapurikseen. Barometri on tehty 11.kertaa ja joka kerta vastaus on ollut sama; ei-toivotuin ihmisryhmä naapuriksi suomalaisten mielestä on huumeiden käyttäjät. Toisella ja kolmannella sijalla on ollut joko henkirikoksen tehneet tai alkoholistit. Mielenterveysbarometrissä 2019 81% vastanneista ei haluaisi naapurikseen huumeiden käyttäjää, toisena ovat henkirikoksen tehneet 70% ja kolmantena alkoholistit 60%.

Miksi nämä negatiiviset asenteet ovat asia, jota tulisi tarkastella? Tulisi nähdä se ongelma, kun ihminen haluaa lopettaa päihteiden käytön, joutuu hän luomaan itselleen uuden elämäntyylin lisäksi myös uuden identiteetin. Tässä ihminen tarvitsee ulkopuolista tukea ja on hyvä ymmärtää, että ihminen rakentaa aina kuvaa itsestään suurimmaksi osaksi muiden ihmisten kautta. Ihminen luo omaa identiteettiään ja kuvaa itsestään toisten ihmisten asenteiden, suhtautumisen ja konkreettisten tekojen kautta. Helppoahan olisi ajatella, että ihmisen pitää ensin ”hoitaa se päihdeongelma pois” ja vasta sen jälkeen voidaan miettiä muita asioita, kuten esimerkiksi vanhempana toimimista.

Erityisesti Isä -toiminnan pääajatus on siinä, että päihdeongelmaisen sijaan, toimintaan osallistuvat miehet kohdataan ensisijaisesti isänä. Voidaan puhua isäerityisestä työotteesta. Isäerityinen työote antaa mahdollisuuden miehille rakentaa itselleen uutta yhteiskunnan taholta hyväksyttyä identiteettiä, isäidentiteettiä. Isäidentiteetin vahvistuessa, päihderiippuvaisen identiteetti saa vähemmän tilaa. On varmasti sanomatakkin selvää, että kun panostamme vanhemman hyvinvointiin on se myös lapsen etu. Tämän vuoksi esimerkiksi juuri päihdeongelman hoitoa ja isyyden pohtimista ei tulisi erottaa toisistaan.

Isyys ja sen pohtiminen mahdollistaa miesten elämälle uuden merkityksen päihteiden sijaan ja antaa pohjan luoda uutta positiivista identiteettiä. Isyys auttaa täyttämään ”tyhjää aukkoa” miehen identiteetissä vastaamalla kysymykseen: ”kuka minä olen”, vastauksella: ”Olen isä”. Isyys antaa mahdollisuuden tuntea itsensä tärkeäksi ja merkitsee monelle sitä, että on joku, josta välittää ja josta huolehtia. Isyys antaa sosiaalisesti hyväksytyn identiteetin yhteiskunnan leimaamalle yksilölle, kuten päihderiippuvuudesta toipuvalle miehelle. Isäidentiteetin myötä hän saa itselleen paremman sosiaalisen statuksen yhteiskunnassa.

Vaikka olen edellä nostanut esiin nimenomaan isänäkökulman aiheeseen, voidaan voimavarana nähdä myös muita asioita. Ihminen on kuitenkin aina muutakin, kuin vain jonkun tietyn ryhmän jäsen. Päihdeongelmainen voi olla esimerkiksi äiti, kummi, sisko, veli, eno, ystävä, mummo, ukki ja niin edelleen. Yksilöitä tukemalla ja heidän voimavarojaan vahvistamalla, voimme saada aikaan enemmän, kuin yksilöitä syyllistämällä.

 

Suvi Kovalainen, YTM sosiaalipsykologi

Kirkkopalvelut ry, riippuvuustyönkehittämisyksikkö / Erityisesti Isä -toiminta

Erityisesti Isä -toiminnassa edistetään päihteitä käyttävien miesten isyyden parempaa huomioimista palvelujärjestelmässä, jotta päihteistä kuntoutuminen ja kohtaaminen tapahtuisi ensisijaisesti isänä ja vanhempana. Toimintaa rahoittaa STEA.

Erityisesti Isä -toiminnassa kehitetyt isäerityisen päihdetyön materiaalit on koottu isaerityinen.fi-verkkosivulle, jonka sisältö on vapaasti kaikkien ammattilaisten hyödynnettävissä.  Tarjoamme maksutonta koulutusta materiaalin ja työotteen käyttöön ottamisen tueksi. Koulutus räätälöidään vastaamaan osallistujientarpeisiin ja toiveisiin.  Toivotun sisällön mukaan, koulutuksen kesto on sovittavissa parin tunnin perehdytyksestä koko päivän kestävään syvempään työskentelyyn. http://www.isaerityinen.fi

Jätä kommentti

*