JOKAISEN AIKUISEN VELVOLLISUUS ON TURVATA LAPSELLE HYVÄ ELÄMÄ
Pelastakaa Lapset on vuodesta 2001 lähtien toteuttanut lapsen ääni- kyselyn. Sen avulla selvitetään lasten ajatuksia eri teemoista ja tarkoituksena on tuoda lasten oma ääni osaksi arkea sekä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.
Vuoden 2020 kyselyn tulokset on julkaistu kahdessa osassa. Ensimmäinen, toukokuussa julkaistu raportti Lasten näkemyksiä koronakeväästä käsitteli lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemiasta johtuvista poikkeusoloista ja niiden vaikutuksista lasten elämään.
Lokakuussa 2020 julkaistu toinen raportti Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin keskittyy puolestaan lasten ja nuorten köyhyyskokemuksiin sekä harrastamiseen ja vapaa-aikaan.
Kyselyyn vastasi 3129 13-17-vuotiasta lasta ympäri Suomen.
Koronakriisi ja vähävaraisuus ovat vaikuttaneet siihen, että lasten on ollut vaikea harrastaa. Kun koronan vuoksi ei voinut keväällä harrastaa eikä tavata kavereita, moni lapsi ahdistui ja koki mielialansa sekä hyvinvointinsa alentuneen huomattavasti. Kouluun ei voinut mennä ja tavata siellä kavereita sekä tuttuja aikuisia. Etäopetus oli monelle lapselle vaikeaa, koska kotona ei välttämättä ollut kunnon tietokoneyhteyttä. Huoli tulevaisuudesta oli suuri. Samoin huoli omasta, vanhemman ja isovanhemman sairastumisesta painoi mieltä.
Kyselyyn vastanneita lapsista 13 % ( 406 lasta) arvioi perheensä olevan melko tai erittäin matalatuloinen.
Vähävaraisten perheiden lapsista 187 lasta koki tulleensa kiusatuiksi ja syrjityiksi. Lapset ovat tunteneet häpeää ja syyllisyyttä perheen heikosta taloudellisesta tilanteesta ja siitä, että itse kuluttavat perheen vähäisiä rahoja. Yli 80% on kokenut olleensa stressaantunut perheen taloudellisten huolien vuoksi. Lapset ovat nähneet, että raha on ollut tiukalla. Hyvä, kun ruokaan on rahaa riittänyt.
Yli puolet matalatuloisten perheiden lapsista koki mahdollisuutensa harrastaa huonoksi. He toivoivatkin, että yhteiskunta voisi tarjota ilmaisia harrastusmahdollisuuksia niille, joilla ei ole varaa kalliisiin harrastusmaksuihin.
Nämä raportit ovat masentavaa luettavaa. Herääkin kysymys, mitä me aikuiset voisimme tehdä, että kaikki lapset saisivat elää huolista vapaan lapsuuden? Lapsen hyvään elämään ei kuulu kantaa huolta perheen taloudellisesta tilanteesta ja rahojen riittävyydestä. Lapsen hyvään elämään ei kuulu se, että hän kokee syyllisyyttä ja häpeää perheensä tilanteesta. Lapsen hyvinvointiin ei kuulu se, että hän joutuu pelkäämään vanhemman sairastumista ja näkemään kodin ilmapiirin kiristymisen. Lapsen hyvään elämään kuuluu olla vapaa aikuisten kannettavaksi kuuluviksi murheista ja huolista.
Meidän aikuisten tehtävä on valita kaupunkiimme sellaiset päättäjät, jotka ymmärtävät lapsen hyvinvoinnin ja edun. Meidän tehtävä on vaikuttaa virkahenkilöihin ja päättäjiin niin, että he vihdoinkin muistavat ottaa huomioon lapsen edun ja tehdä lapsivaikutusten arvioinnin ennen kuin päättävät lapsia koskevista asioista. Vuoden 2021 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa sitä ei taaskaan ole tehty. Meidän tehtävämme lasten vanhempina, isovanhempina ja aikuisina, on kysyä päättäjiltä: MIKSI EI OLE TEHTY? Meidän tehtävämme on ajaa lapsen hyvinvointia ja etua tässä kaupungissa, koska he eivät siihen itse pysty. Meidän tehtävämme on olla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten puolella. Voimme itse kukin vaikuttaa omalta osaltamme siihen vanhempina, isovanhempina, virkahenkilöinä, päättäjinä, ystävinä ja tuttavina.
Eeva Heinonen
puheenjohtaja
Kuopion Pelastakaa Lapset ry
