Mennyttä ei voi muuttaa, mutta huomiseen voi vaikuttaa

Lasinen lapsuus -kyselytutkimuksen mukaan kielteisiä seuraamuksia aikuisten alkoholin käytöstä lapsuuden kodissa on kokenut 23 prosenttia suomalaisista aikuisista. Lasisella lapsuudella voi olla pitkät jäljet, koska se vaikuttaa henkilön minäkäsitykseen ja toimintakykyyn. Vanhempien ongelmallinen päihteiden käyttö jättää syvät jäljet lapseen ja heijastuu usein myös aikuisuuteen ja siellä tärkeisiin ihmissuhteisiin.

Useat päihteitä käyttävien vanhempien lapset puhuvat perheen sairastuttavasta tunneilmapiiristä. Ilmassa on paljon puhumattomia asioita ja selittämättömiä ilmiöitä. Lapsi vaistoaa, että jotain on pielessä, mutta sitä ei missään vaiheessa sanoiteta. On suljettuja ovia, yöllisiä riitoja, tyhjiä lupauksia, aamuisin ”kipeitä” vanhempia ja jatkuvaa salailua. Alkoholista ja päihteistä ei puhuta ja lapset oppivat vaikenemaan.

Lapsuuden kokemuksista huolimatta, osa lapsista pärjää varttuessaan hyvin. He löytävät keinon irrottautua lapsuuden kokemuksista ja rakentavat itselleen sellaisen parisuhteen ja vanhemmuuden mallin, että tuleva sukupolvi pääsee nauttimaan turvallisesta lapsuudesta. Nämä aikuiset ovat kertoneet jopa osanneensa hyödyntää omaa lapsuudenkokemustaan mm. ihmissuhteissa, työelämässä ja kokemusasiantuntijuudessa.

Osa lapsista jää ikään kuin välitilaan, jolloin aikuisena suhde päihteisiin on mutkikas ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat elämänkulkuun ja omaan vointiin monella eri tavalla. On paljon käsittelemättömiä asioita, jotka ahdistavat ja tuntuvat möykkynä sisällä. Ulkopuolelta katsottuna elämä näyttää sujuvan mukavasti, mutta sisäisesti he ovat koko ajan ikään kuin hälytystilassa.

Osa lapsista ajautuu käyttämään päihteitä vanhempiensa tavoin, ja tällöin puhutaan ylisukupolvisesta päihteiden käytöstä. Päihdetaustaisille isille suunnatussa Erityisesti Isä – toiminnassa olemme huomanneet, että alkoholin ja muiden päihteiden liiallisen käytön siirtyminen sukupolvelta toiselle tapahtuu liian helposti. Päihteiden liialliseen käyttöön ollaan opittu ottamalla lapsuuden perheessä mallia siinä, miten päihteet liittyvät miltei kaikkeen: arkeen, juhlaan, iloon ja suruun. Toisaalta päihteiden avulla on peitelty kielteisiä tunteita ja vältelty niiden käsittelyä. Päihteet ovat olleet pakokeino raskaaksi koetusta todellisuudesta ja lapsena tehty päätös päihteettömästä elämästä unohtuu.

Mistä se johtuu, että toiset selviävät ja pärjäävät paremmin kuin toiset? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että osa käsittelee asioita, oppii menneisyydestä ja tunnistaa riskit?

Vaikeissakin oloissa voi olla hyvää vanhemmuutta ja hyvää lapsuutta. Haittoja vanhempien juomisesta kokeneista huomattavalla osalla puuttui kasvuympäristöstä keskeisiä suojaavia tekijöitä. Lasinen lapsuus -taloustutkimuksen (2016) mukaan suojaavia tekijöitä ovat muun muassa kotona oleva aikaa ja huomiota antava sekä myönteistä ilmapiiriä ylläpitävä aikuinen, sekä muut kodin ulkopuolella olevat turvalliset aikuiskontaktit.

Ideaalitilanteessa päihteitä käyttävien vanhempien lapsilla olisi mahdollisuus kertoa päihdekäytön tuomista ongelmista ja käsitellä asioita turvallisessa ympäristössä. Ikävä kyllä, lapsille ei tarjota riittävästi mahdollisuuksia ja tilaisuuksia tuoda esiin mieltä vaivaavia asioita perheestään. Asioita päästään käsittelemään usein vasta siinä vaiheessa, kun lapsi oirehtii voimakkaasti. Näin sisällään asioita kantava lapsi jää usein vaille tarvitsemaansa tukea.

Aikuisiälläkään ei ole ikinä liian myöhäistä käsitellä vaikeita lapsuuden kokemuksia. Asioiden käsittely ei ole välttämättä helppoa; käsittelyyn on oltava oikea elämänvaihe ja usein siihen tarvitaan ulkopuolista apua. Vertaistuki ja yksilötasolla asioiden läpikäyminen ammattilaisen kanssa on hyvä yhdistelmä. Omaan eheytymiseen käytetty aika korvaantuu jälkipolville moninkertaisesti.

Mennyttä ei voi muuttaa, mutta huomiseen voi vaikuttaa.

 

Kaisa Ovaskainen, Koordinaattori, Erityisesti Isä -toiminta / Riippuvuustyön kehittämisyksikkö/ Kirkkopalvelut ry

 

Erityisesti Isä- toiminnassa tuetaan päihteitä käyttävän isän osallisuutta vanhemmuuteen erilaisissa vanhemmuuden tilanteissa ja osana päihteistä kuntoutumista. Isän arjen hallinnan ja vanhemmuuden vahvistamisella luodaan lapsille ja nuorille edellytyksiä ja osallisuutta omaan isään. Isäerityistä työtä toteutetaan asiakastyönä, joka sisältää yksilö-, ryhmä- ja läheistyötä. Toiminnassa hyödynnetään vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta, sekä kehitetään uusia toimintatapoja ja osaamista isäerityiseen työhön.

Jätä kommentti

*