Miksi alkoholin käytöstä ei saa puhua?

Minkä takia on niin vaikeaa hakea apua, jos alkoholin käytöstä tulee ongelma? Miksi tämä on erityisen vaikeaa, jos olet vanhempi? Näitä asioita pohdimme työmme puolesta lähes päivittäin. Alkoholi kuuluu lähtemättömänä osana suomalaiseen kulttuuriin, mutta siitä puhuminen on usein hyvin pinnallista tai se koetaan herkästi jopa leimaavaksi. Mikä siinä onkaan niin vaikeaa? Halusimme avata tähän liittyviä ajatuksiamme kirjoittamalla tänne ihmisen Ilona -blogiin.

Joka neljäs suomalainen on lapsuudessaan kokenut haittoja aikuisten alkoholinkäytöstä kotonaan ja Suomessa on 65 000–70 000 lasta, joiden vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Ei puhuta siis ihan pienestä ongelmasta. Suotavaa olisi pohtia myös sitä, kuinka moneen lapseen vanhempien alkoholin käyttö vaikuttaa, silloinkin kun ei puhuta vielä vakavasta päihdeongelmasta.

Keväällä koronaepidemian ajettua suomalaiset koteihinsa, hyvin pian keskusteluun nousi huoli siitä, että vanhempien lomautukset, irtisanomiset ja etätöihin siirtyminen mahdollistavat alkoholin käytön lisääntymisen kodeissa entisestään. Pelko tulevaisuudesta ja ahdistus muuttuneesta maailmantilanteesta ajoi ihmisiä nurkkaan ja jaksaminen tilanteessa oli koetuksella. Alkoholi saattoi olla monelle turvallinen tapa helpottaa omaa oloa. Toisilla työ oli saattanut olla ainoa asia, joka rajoitti alkoholin kulutusta.

Alkon mukaan kuukausimyynti nousi maaliskuussa peräti 9,3 prosenttia viime vuoden maaliskuusta ja sataprosenttisena alkoholi vielä enemmän: +10,3 prosenttia. On siis aiheellista miettiä, kuinka tämä lisääntynyt juominen voi näkyä kodeissa ja sitä kautta lasten arjessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan ravintoloita koskevat rajoitukset ovat poliisin mukaan todennäköisesti lisänneet päihteiden käyttöä kodeissa. Koronaepidemian aikana poliisin tilastoissa on myös näkynyt kasvua kotihälytysten määrissä. Rajoittamistoimien ja karanteenisuositusten vuoksi ihmisten kotona viettämä aika lisääntyi, jolloin poliisin yleisten paikkojen hälytystehtävämäärät vähenivät, mutta kotihälytykset sen sijaan lisääntyivät. Poliisin tiedotteessa todetaan, että kotihälytysten syynä oli usein häiriökäyttäytyminen.

Mikä on sopiva määrä alkoholia vai onko sellaista?

Alkoholin kulutukselle on määritetty riskirajat, tiedätkö mitkä ne ovat omalla kohdallasi? Toisaalta oletko ajatellut, ettei sillä ole välttämättä mitään väliä. Alkoholi vaikuttaa meihin hyvin yksilöllisesti ja toiselle jopa muutaman annoksen nauttiminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa itselle ja läheisille.

A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkäri Kaarlo Simojoki on nostanut esiin, että Suomessa tunnistetaan ja on huomioitu “rajun ryyppäämisen”ongelmat, mutta vähemmän humalahakuisen juomisen haitat voivat kuitenkin jäädä herkästi piiloon. Seurauksia tällaisesta juomisesta voi olla esimerkiksi huono yöuni, mielialan lasku ja muutoin huonompi psyykkinen vointi. Oletko miettinyt kuinka alkoholin käyttö sinuun vaikuttaa?

Entä jos tätä asiaa pohdittaisiin lapsen näkökulmasta? Jokainen lapsi reagoi yksilöllisesti aikuisten alkoholin käyttöön. Oletko miettinyt miten sinun lapsesi siihen reagoi? Alkoholin käytöstä aiheutuneiden huonojen yöunien vuoksi saatat olla väsynyt ja tulee helpommin tiuskittua lapsille tai muutoin huonompi psyykkinen vointi näkyy jaksamattomuutena arjen asioissa ja lasten kanssa olemisessa.

Miksi alkoholin käyttöön on vaikea puuttua ja miksi on vaikeaa hakea apua? Alkoholin käyttö voidaan oikeastaan katsoa kuuluvaksi jokaisen perusoikeuksiin ja ehkä siksi, siihen puuttuminen voidaan katsoa jopa rajoittamiseksi. Ajatellaan, että jokaisella on oikeus saunakaljaan tai viinilasilliseen perjantaina rankan työviikon jälkeen. Kohtuullisestakin joka viikkoisesta alkoholinkäytöstä voi kuitenkin tulla tapa, josta on vaikea päästä irti. Toisaalta, voisitko rentoutua jollain muulla tapaa?

Lapsen näkökulmasta, aikuisen mielestä kohtuullinenkin alkoholinkäyttö voi kuitenkin tuntua aivan joltain muulta. Joskus jo muutama annos alkoholia voi muuttaa aikuisen käytöstä, mikä taas voi lapsesta tuntua jopa pelottavalta. Erityisesti omaa juomistaan kannattaa siis pohtia silloin kun lapset ovat läsnä.  Lapsen kanssa alkoholin käytöstä voi ja kannattaa myös keskustella. Haluaako lapsi, että alkoholi kuuluu perhejuhliin ja tapahtumiin? Miltä joka viikkoinen perjantaiviini lapsesta näyttää ja tuntuu? Toisaalta lapselle voi myös opettaa miten alkoholia voi käyttää kohtuudella. Vanhempien on myös hyvä pohtia ja puhua näistä yhdessä, millainen on meidän perheemme alkoholikulttuuri nyt kun perheessä on lapsia? Entä millaiset käytännöt olivat omassa lapsuuden perheessäsi?

Koska aikuinen on aina lapselle malli, ei alkoholinkäyttöäkään voi sivuuttaa kokonaan. Vaikka alkoholi ei olisikaan sinulle ongelma, on meidän kaikkien kuitenkin pystyttävä puhumaan alkoholista ja vanhemmuudesta yhdessä, koska on selvää, että tavalla tai toisella se koskettaa lähes jokaista suomalaista perhettä.

Tarvitaan avointa keskustelua asiasta.

Jotta avun hakeminen sellaisessa tapauksessa, jossa alkoholi on jo ongelma, tai muodostumassa sellaiseksi, olisi mahdollisimman helppoa ja ei leimaavaa, on asiasta puhuttava. Vanhemmuus on herkkä alue, jossa jokainen meistä haluaa onnistua. Ei ole helppoa myöntää tarvitsevansa apua johonkin sen osa-alueeseen. Kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen eikä tarvitse ollakaan. Avun hakeminen on rohkeutta, eikä se saisi koskaan aiheuttaa häpeää. Kukaan ei saisi olla ongelmiensa kanssa yksin.

————————————————————————-

Me olemme halunneet omalta osaltamme tarjota apua perheille ja järjestämme nyt yhteistyössä toista kertaa Voimia Arkeen -verkkoryhmän vanhemmille, joita oma tai puolison päihteiden käyttö mietityttää.

 

Jos sinua mietityttää oma tai puolisosi päihteiden käyttö ja sen vaikutukset perheeseen ja vanhemmuuteen, tule mukaan Voimia arkeen -verkkoryhmään. Ryhmässä käsittelemme luottamuksellisesti vanhemmuuteen ja päihteisiin liittyviä teemoja, nostetaan esiin lapsen näkökulmaa sekä etsitään yhdessä voimavaroja perheen arkeen.

                                        

Hae rohkeasti mukaan saamaan uusia oivalluksia, vertaistukea sekä keinoja arkeen!

ilmoittautuminen ja lisätietoa ryhmästä:

suvi.kovalainen@kirkkopalvelut.fi / 040 752 2944

paula.laakkonen@kuopionensikoti.fi, 044 369 7208

Kirjoittajina:

Suvi Kovalainen, Kirkkopalvelut ry, Riippuvuustyönkehittämisyksikkö, Erityisesti Isä -toiminta & Paula Laakkonen, Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Perhepäihdetyö

 

Lähteet:

www.thl.fi

Kuvat:

www.pexels.com

 

 

Kommentit

  • plokkariukki

    Onneksi alkoholin käyttö on hurjalta 70 ja 80-luvulta nähdäkseni vähentynyt nuorten ja lasten vanhempien kohdalla, näin ainakin meidän suvussamme ja tuttavapiirissämme. Me hippiajan nuoret käytimme viinaa, jotkut huumeita yms. surutta ja lapset pyörivät siinä jaloissa. Pienellä kotikylällä, tehdaspaikkkunnallamme omien vanhempieni ja heidän vanhempiensa ikäluokissa, usein sodassa olleilla, varsinkin miehillä raju juopottelu oli hyvin tavallista. Onneksi omat vanhempani olivat minun lapsuusajan raittiita ja osasivat suhtautua omaan viinanottoharjoitteluuni asiallisesti, mutta se onkin jo pidemmän jutun juuri. Toivottavasti minun lapseni ovat vanhempiaan viisaampia myös alkoholinkäytössä, kuten monessa muussa asiassa, siltä ainakin näyttää.

Jätä kommentti

*