Minäkö mediakasvattaja?

Kaksi lasta pelaa konsolipeliä sohvalla.

”Enhän minä tiedä mitään peleistä! En ymmärrä, miksi ne ketään kiinnostaa.”

”Ai mikä snapscore? Niin mikä reels?

Omat tiedot ja taidot someen ja peleihin liittyen mietityttävät monia vanhempia. Harmaita hiuksia saattavat aiheuttaa niin lapsen käyttämä pelisanasto kuin Snapchatin ja TikTokin viimeisimmät päivitykset. Mitähän tuokin taas tarkoittaa ja olisiko tästäkin pitänyt tietää? Vanhemman omat kiinnostuksen kohteet voivat olla hyvin kaukana some- ja pelimaailmasta, ja tarttumapintaa voi tuntua vaikealta löytää.

Nykypäivän lapsille ja nuorille some ja pelit ovat kuitenkin arkipäivää. Tiesitkö, että tänä vuonna 18-vuotta täyttäneet ja täyttävät nuoret ovat syntyneet samana vuonna kuin Facebook on perustettu? Tämän päivän lapset ja nuoret eivät tunne omakohtaisesti aikaa, jolloin somea tai digipelejä ei ollut. Vanhempien ja muiden aikuisten on siis tässä kohtaa hyväksyttävä, että some ja pelit eivät ole katoamassa mihinkään. Yhtä lailla on hyväksyttävä, että lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia kasvaakseen taitaviksi median käyttäjiksi ja luoviakseen erilaisten digimaailman ilmiöiden keskellä.

Monia aikuisia voi huolettaa, tietääkö itse riittävästi, jotta voi toimia hyvänä mediakasvattajana lapselle. Epäilykset omasta osaamisesta voivat aiheuttaa sen, että keskusteleminen peleistä tyssää heti alkumetreille, tai että somesovellusten lataaminen kielletään suoralta kädeltä, koska uuteen tutustuminen ja säännöistä sopiminen voi tuntua vaikealta. Eri yhteyksissä vanhempia kannustetaan keskustelemaan peleistä ja somesta lasten ja nuorten kanssa, mutta muutoin selkeä ohje voi tuntua yllättävän haastavalta, jos on epäselvää, mistä ja miten konkreettisesti pitäisi jutella.

Eikä tehtävä aina olekaan niin yksinkertainen, kuin miltä se kuulostaa. Eri ikäisten lasten kohdalla keskustelua tulee suunnata hieman eri tavoin. On eri asia jutella alle kouluikäisen kuin yläkoululaisen kanssa sisällöistä, ikärajoista tai peleihin ja nettiin liittyvistä ilmiöistä. Osalle aikuisista tuntuu vaikealta jutella lapsen kanssa vaikkapa turvataitoihin, seksuaaliseen häirintään tai kiusaamiseen liittyvistä teemoista. Onneksi myös hankalampien aiheiden käsittelyyn on tarjolla paljon maksutonta tukimateriaalia.

Vaikka mediakasvatus sisältää myös aiheita, jotka voivat tuntua aikuisista hankalilta, ei mediakasvatus loppujen lopuksi ole mitään rakettitiedettä. Kaikista tärkeintä mediakasvatusta on olla lapselle ja nuorelle aidosti läsnä, kuunnella ja kysyä. Pienempien lasten kohdalla peleihin, sovelluksiin ja videoihin voi tutustua yhdessä. Yhteiskäytön lomassa on myös luontevaa jutella niistä sisällöistä, joita peleissä tai videoissa tulee vastaan. Lapsen on tärkeää tietää, että hänellä on lupa kysyä mietityttävistä asioista, myös netin ikävämmistä tai hankalammista puolista. Aikuisten tehtävä puolestaan on jutella pelaamisesta ja somesta (niin hyvistä kuin huonoistakin puolista) neutraalilla, ikätasolle sopivalla tavalla ilman turhaa pelottelua tai kauhistelua.

Jos vanhempi toistuvasti taivastelee ääneen, ettei hän kyllä ymmärrä yhtään nykyajan some- ja pelikulttuuria, tulee hän samalla ilmaisseeksi, ettei asiasta kannata keskustella, ainakaan hänen kanssaan.

Jos vanhempi toistuvasti taivastelee ääneen, ettei hän kyllä ymmärrä yhtään nykyajan some- ja pelikulttuuria, tulee hän samalla ilmaisseeksi, ettei asiasta kannata keskustella, ainakaan hänen kanssaan. Tällöin on riskinä, että esimerkiksi häirintää, kiusaamista, ahdistavaa sisältöä tai mitä tahansa muuta ikävää peleissä tai somessa kohdatessaan lapsesta tai nuoresta voi tuntua, ettei hänellä ole ketään, jolle kertoa ja joka pystyisi häntä auttamaan. Jos taas pelit ja some ovat arkinen keskustelunaihe siinä missä muukin vapaa-ajanvietto, viestittää se lapselle, että näistäkin asioista on lupa puhua. Myöskään nuorten kohdalla keskustelun tärkeyttä ei saa unohtaa. On helppo ajatella, että vaikkapa yläkouluikäinen nuori haluaa enenevissä määrin omaa tilaa ja rauhaa, ja näin voi toki ollakin, mutta samaan aikaan nuoret tarvitsevat myös aikuisen läsnäoloa ja sitä, että aikuinen on kiinnostunut heidän tekemisistään ja menemisistään. Onkin äärimmäisen tärkeää lapsen ja nuoren iästä riippumatta, että aikuinen kysyy mitä heille kuuluu, millaisten asioiden parissa lapsi tai nuori tykkää viettää aikaa, kenen kanssa hän pelaa ja mitä uutta someen kuuluu.

Hyvänä mediakasvattajana toimiminen ei vaadi sitä, että sinulla on paljon tietoa peleistä tai somesta. Tietoa voi kartuttaa pikkuhiljaa ja peleihin ja sovelluksiin voi tutustua myös yhdessä lapsen kanssa. Lapset ja nuoret osaavat varmasti opettaa aikuisille millaiset pelit ja sisällöt ovat nyt suosittuja, millaisia päivityksiä somealustoille on tullut tai mitä erinäiset termit tarkoittavat. Aikuisten ei tarvitse tietää paljoakaan peleistä ja somesta ollakseen hyviä mediakasvattajia. Meidän täytyy vain olla valmiita kuuntelemaan, olla kiinnostuneita lapsille ja nuorille tärkeistä asioista, ja olla ennen kaikkea läsnä lasten ja nuorten arjessa.

Kaipaatko lisää vinkkejä peleistä ja somesta keskusteluun?

Jos kaipaat lisää vinkkejä siihen, mistä lasten kanssa kannattaisi keskustella peleihin ja someen liittyen, käy tutustumassa Digireppuun. Digirepusta löydät valmiita kysymyskortteja, joiden avulla peleistä, puhelimesta ja somesta jutteleminen on helppoa. Tutustu Digireppuun TÄSTÄ. (Siirryt toiselle sivulle).

Voit myös tulla kartuttamaan tietoasi lasten ja nuorten pelaamisesta ja somen käytöstä kaikille avoimiin Pelineuvola- ja Someneuvola vanhemmille tilaisuuksiin. Seuraava Pelineuvola vanhemmille järjestetään 3.11.2022 klo 17-18 Teamsissa. Lue lisää Pelineuvolasta TÄSTÄ  (Siirryt toiselle sivulle).

 

Kirjoittaja

Saara Kultamaa, asiantuntija, Pelituki

saara.kultamaa@kuopionkriisikeskus.fi

www.pelituki.fi