NYT ON NÄYTÖN PAIKKA

Huhtikuun kunnallisvaaleissa on kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisen luottamushenkilöiden joukon valitsemme kuntien valtuustoihin.

Jokainen valtuutetuksi aikova on valinnut asioita, joita aikoo seuraavana nelivuotiskautena ajaa valtuustossa kuntalaisten hyväksi.

Sinun ja minun, meidän kaikkien kannattaa miettiä tarkoin, kenelle valtuutetulle haluan ääneni antaa. Kannattaa myös pohtia, onko valtuutettu sellainen, joka myös todella tulee tekemään lupaamaansa.

Ei nimittäin riitä, että kertoo ajavansa jotain, pitää omata myös tiettyjä ominaisuuksia:

Valtuutetun tulee olla mm.yhteistyökykyinen, sitoutunut, kunnioittaa toisten ajatuksia, tutustua ennakkoon saamiinsa asiapapereihin, kunnella, kuulla, ymmärtää, olla rohkea nostamaan esille tärkeäksi kokemiaan asioita, olla luotettava ja omistaa halun saada aikaan kuntalaisten hyvää.

Viime aikoina on käyty välillä kiivasta keskustelua mediassa Kuopion lastensuojelun tilasta.

Käydessäni läpi vanhoja arkistoja löysin sieltä mielenkiintoisen selvityksen, jonka suositukset eivät vieläkään ole toteutuneet tässä kaupungissa.

Kuopion kaupunki tilasi keväällä 2008, 13 vuotta sitten, konsulttiselvityksen FCG Efeko Oy:ltä, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman selkeät ja konkreettiset johtopäätökset toiminnan ja talouden kehittämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ansiokas selvitys tarjosi selkeitä ja konkreettisia ehdotuksia tarvittaville muutoksille.

Sosiaali- ja terveystoimessa on vuosikymmeniä puhuttu ehkäisevän työn tärkeydestä. Vuosien aikana valtuustoissa on tunnustettu ehkäisevän työn tärkeys, jotta vältyttäisiin kalliilta korjaavalta työltä. Meillä on tietoa lapsen hyvän kasvun edellytyksistä ja huoli lapsista on yleistä ja yhteistä. Mahdollisuudet tukea lapsen arkea ovat kuitenkin vesittyneet aika ajoin poliittisilla päätöksillä.

Kuopiossa ei ole resursoitu tarvetta vastaavasti lasten peruspalveluihin. Tästä on ollut seurauksena se, että lasten ongelmia on ollut vaikea havaita varhain ja ne ovat päässeet kasvamaan. Mitä myöhemmin ongelmat havaitaan ja niihin puututaan, sitä kalliimmaksi ne kunnalle tulevat.

Kuopiossa neuvola- ja kouluterveydenhoitajien, koulukuraattori- ja psykologien ja sosiaalityöntekijöiden määrä on edelleen alimitoitettu. Koulujen tukiopetus on vähentynyt, koska juustohöylä on leikannut koulutuspalveluista. Resurssien oikealla kohdentamisella olisi voitu ehkäistä lapsen ongelmien syntyminen ja paheneminen.

Konsulttiselvityksen yksi selkeä johtopäätös oli, että varhaiseen puuttumiseen tulee satsata ja kehittää toimia varhaisen puuttumisen toteuttamiseksi. Tätä ei kuitenkaan ole Kuopiossa riittävästi tehty. On vedottu siihen, että talouden tiukkuus ei anna siihen mahdollisuutta. Ei ole ymmärretty, että ehkäisevään työhön satsaaminen maksaa aluksi, mutta tuo takaisin euroja vähenevissä korjaavan työn kustannuksissa.

Lapsen perusturvallisuus syntyy jo vauva-aikana. Jos lapsella on hänestä huolehtiva/t, rakastava/t ja lasta kuuleva/t vanhempi/mat, jolla/ joilla on hyvä vuorovaikutussuhde lapseensa, lapsi useimmiten voi ja kehittyy hyvin. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Silloin lapsen koti saattaa olla jossakin muualla kuin oman vanhempansa luona. Silloinkin lapsi tarvitsee lähelleen ihmisen/ ihmisiä, joka / jotka huolehtii/ huolehtivat lapsesta ja antaa hänelle rakkautta, kuuntelee, kuulee ja ymmärtää lasta.

On tärkeää, että lapsen ympärillä olevilla aikuisilla (neuvolan ja päiväkodin ihmiset, opettajat, nuoriso-ohjaajat, sosiaalityöntekijät jne) on lapselle aikaa. Vain aika tuo mukanaan luottamuksen. Jotta lasta pystyy auttamaan kasvussaan, pitää ensin syntyä luottamus lapsen ja aikuisen välille.

Tämän vuoksi kuntapäättäjien tuleekin ymmärtää, miten tärkeää on se, että satsataan riittävästi ensin perheiden sisäiseen hyvinvointiin ja sitten lapsen kanssa toimiviin aikuisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Riittävästi henkilöstöä kaupungin tarjoamissa palveluissa on A ja O, jotta voidaan saavuttaa pysyviä, luotettavia suhteita lapsen maailmaan.

Kuopiossa on vuosien varrella ollut useita, hyviä hankkeita, jotka ovat kuitenkin hävinneet kuin ”tuhka tuuleen” hankerahoituksen loputtua. Näissä hankkeissa on kehitetty ja kokeiltu vaikuttavia ehkäisevän työn menetelmiä. Harmillista on se, ettei näiden hankkeiden tuloksia ole kerätty talteen, jottei pyörää tarvitsisi keksiä aina uudelleen ja uudelleen. Nytkin on vireillä monia valtakunnallisia, maakunnallisia ja kunnallisia hankkeita. Toivottavasti niiden ”keksinnöt” viimeinkin saadaan juurrutettua siihen maaperään, johon ne on tarkoitettu.

Nyt varmaan olisi aika kaivaa esille 13 vuotta sitten tehty selvitys, josta ehkäpä saataisiin ne mahdollisimman selkeät ja konkreettiset johtopäätökset toiminnan ja talouden kehittämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa ja koulutoimessa. Nyt on näytön paikka.

Eeva Heinonen

puheenjohtaja

Kuopion Pelastakaa Lapset ry