Pääsiäinen on muutakin kuin suklaamunia

Kodeissa vanhemmat välittävät lapsille ja lastenlapsilleen sitä perinnettä, jota ovat mahdollisesti saaneet omilta vanhemmilta. Juhlapyhien perinteisiin voi kuulua sukulaisten luona vierailuja, perinteisiä ruokia, koristeita, tapoja, yhdessäoloa ja lepäämistä. Perherituaalien ja tapojen luominen sekä ylläpitäminen tuo yhteenkuuluvaisuuden lisäksi mukavia muistoja. Ilman pyhää olisi vain arkea! Lapsuuden kodissani muistan aikuisten sanoneen: ”Tulee pyhää levätä! ” . Arkena aherrettiin ja sitten tuli pyhä tai juhlapyhät, jolloin levättiin. Lapsiperheiden arkipäivät ovat kiirehtimistä ja rientämistä paikasta toiseen. Pyhäpäivät ja erityisesti juhlapyhät antavat mahdollisuuden kiireettömään yhdessäoloon ja lepäämiseen. Perheiden yhteistä löhöilyä suositellaan aktiivisen elämän vastapainoksi.

Lasten pääsiäinen alkaa raeruohon kylvämisellä ja sen itämisen seuraamisella. Vihreä raeruoho onkin yleisin pääsiäiskoriste, joka kuvaa uutta elämää, kevättä ja Jeesuksen ylösnousemusta. Lasten kanssa yhdessä voi maalata tai koristella helposti tusseilla värikynillä kanamunia pääsiäisenä. Kauniisti koristeltuja pääsiäismunia on ennen annettu lahjaksi. Munasta kuoriutuva keltainen tipu on uuden elämän vertauskuvia. Mitä olisi pääsiäinen ilman suklaamunia? Ohuen suklaakuoren alta löytyy yllätys! Sormus, koottava lelu vai jotain aivan muuta! Pienien suklaamunien piilottaminen ja löytäminen lasten suosikkileikkejä pääsiäisen aikaan.

Palmusunnuntaista alkavaa viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi, jonka jokaiselle päivälle on oma erityinen nimi. Hiljaisen viikon päivien nimet ovat: palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, pääsiäissunnuntai ja toinen pääsiäispäivä. Seurakunnissa järjestetään lapsiperheille tilaisuuksia, joissa kerrotaan pääsiäisen tapahtumista.

Hyvää pääsiäistä!

Riitta Immonen, varhaiskasvatuksen ohjaaja, Kuopion ev.lut. seurakunnat

Jätä kommentti

*