Paha voi olla hyvä, vai voiko?

PAHA VOI OLLA HYVÄ – VAI VOIKO?

Tiedotusvälineet ovat pullollaan tietoja, uutisia ja myös ihmisten tuntemuksia tänä päivänä, kun korona-virus – paha muukalainen – on vallannut koko maapallon. Lapset ovat olleet jo kuukauden etäopiskelussa kotonaan, ja moni vanhempi on siirtänyt työtehtävänsä etäyhteyden päähän.

Voisiko ajatella niin, että tämä paha muukalainen saattaisikin saada aikaan jotain hyvää kaiken pahan lisäksi? Kyllä minä ainakin näen suuren mahdollisuuden aivan uudenlaisen ajanlaskun alkuun. Ehkäpä voimme tulevaisuudessa säilyttää jotain siitä hyvästä, mitä paha on tuonut mukanaan.

Vanhemmat ovat ehkä huomanneet, että osa lapsista on herännyt opiskelemaan etäopiskelussa aivan uudelle innolla. Toki jotkut ovat kokeneet, että opiskelu on vaikeampaa etänä. Varmaan yhtä moni on huomannut kykenevänsä paremmin keskittymään rauhallisessa ympäristössä. Jotkut lapset ovat laittaneet tsemppi-vaihteen päälle.

Olen lukenut muutamia lehtijuttuja, joissa lapsi/ nuori on kertonut siitä, miten on onnellinen, kun kukaan ei nyt kiusaa häntä. Tällainen lapsi on voinut keskittyä opiskeluun sen sijaan, että olisi tarvinnut pelätä kouluun menoa. Kiusatuille lapsille etäkoulu on tuonut paljon hyvää. Niin kauan kuin kiusaamista ei ole saatu kokonaan kitkettyä pois koulumaailmasta, emme voi muuta kuin olla iloisia lasten puolesta, joille etäkoulu on tuonut helpotusta elämään.

Ensisilmäyksellä voisi kuvitella, että kavereiden tapaamattomuus olisi lapselle pelkästään huono asia. Sen voi nähdä toisinkin, jopa hyvänä. Sen jälkeen, kun tapaamiset voidaan taas toteuttaa, lapsi osaa ehkä entistä paremmin arvostaa kavereita ja ystävyyttä. Ne eivät ole itsestään selvyyksiä. Ystävän kanssa yhdessä olemisen voi menettää monella muullakin tavalla. Nyt se joudutaan tekemään näin. Uudelleen tapaaminen on sitäkin arvokkaampaa ja parempaa.

Useissa perheissa on mahdollisesti huomattu, miten perheenjäsenten välinen yhteinen aika on lisääntynyt. On keksitty uudenlaista tekemistä yhdessä. Vanhemmilla on nyt ollut enemmän aikaa lasten kanssa puuhailuun ja tekemisen ideointiin. Ja sehän on hyvä asia.

Kun kaikki ovat kotona yhtä aikaa, on perheissä ehkä aloitettu yhteiset, kauan kaivatut ruokailut. Kun koko perhe on paikalla, on voitu yhdessä ulkoilla. On kaivettu esille luontopolkujen reittikartat ja menty perheen kanssa laavulle makkaranpaistoon.

Paha voi siis olla myös hyvä. On kyse asennoitumisesta. Näemmekö vesilasin puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjänä. Löytäkäämme hyviä asioita myös huonoina aikoina.

Eeva Heinonen

puheenjohtaja

Kuopion Pelastakaa Lapset ry

Jätä kommentti

*