Nuori viettää vapaa-aikansa ruudun ääressä pelaamalla pelejä. Välillä kuuluu kovaäänistä raivoamista tai turhautuneita huokaisuja. Nuori ei näe kavereita, ja puhuu sanoilla, joita ei ole aina helppo ymmärtää. Onko tämä normaalia vai pitäisikö tästä huolestua?

Nuoren pelaaminen on aihe, joka nostattaa paljon keskusteluita. Aikuisten puheesta herää usein huoli ja pelit nähdään negatiivisessa valossa, kun taas nuoret jakavat mielellään pelien tapahtumia ja onnistumisia muille sekä odottavat pelimaailmaan tulevia uusia muutoksia innoissaan. Yleisessä puheessa yleensä keskitytään kuitenkin vain pelaamisen haittoihin. Avoimella kommunikaatiolla ja asiaan tutustumalla pelaamisen voi kuitenkin oppia näkemään sellaisena kuin se on: uhkien ja haittojen lisäksi pelaaminen on mukavaa ajanvietettä ja se tuo mukanaan paljon positiivisia asioita.

Digipelaaminen (digitaalinen pelaaminen/ videopelaaminen) on viihteellistä pelaamista digitaalisella laitteella, kuten tietokoneella, pelikonsolilla tai mobiililaitteella. Tavoitteena digipelaamisessa on pelaaminen ja viihtyminen itsessään. Digipelaaminen on eri ikäryhmiä ja sukupuolia yhdistävä harrastus, sillä 75% suomalaisista pelaa ainakin silloin tällöin. 10-20-vuotiasta pelaavat lähes kaikki, keskiarvollisesti 12 tuntia viikossa. Pelaajien keski-ikä on 40 vuotta, joten pelkästään lasten ja nuorten harrastuksesta ei voi puhua.

Miksi lapsi tai nuori pelaa? 🎮

Pelit ovat muodostuneet osaksi nykylasten ja nuorten elämää. Lapsille ja nuorille pelit ovat luonteva ympäristö etsiä uusia haasteita, testata omia rajoja, leikitellä erilaisilla rooleilla ja saada uudenlaisia sosiaalisia kokemuksia. On hyvä tiedostaa, että on olemassa monta eri tapaa pelata ja jokaisella pelaajalla on oma tapansa ja motiivinsa pelata.

Nuoruuden keskeisiä kehitystehtäviä ovat oman identiteetin löytäminen sekä sosiaalisten suhteiden luominen ja sosiaalisten taitojen opetteleminen. Pelit vastaavat tähän tarpeeseen. Esimerkiksi teini-ikäisillä pelaaminen yhdistyy itsenäistymiseen, kaverin kanssa ajanviettoon, rentoutumiseen sekä oman identiteetin pohtimiseen. Peleissä on mahdollista kokeilla erilaisia rooleja ja toimintatapoja sekä luoda sosiaalisia suhteita. Riippuen peleistä, pelimääristä sekä pelaajaan liittyvistä riskitekijöistä pelaaminen voi joko tukea tai haitata nuoren kehitystä.

Tutkimuksien mukaan digipelaamisessa on monia positiivisia puolia. Digipelien tarjoama elämyksellisyys ja viihtyminen voivat toimia apuvälineinä stressin hallinnassa, arjesta irrottautumisessa sekä mielialan ja tunteiden säätelyssä, aivan samalla tavoin kuin mielenkiintoinen kirja, elokuva tai tv-sarja. Tämän lisäksi pelit tarjoavat onnistumisen kokemuksia, joiden kautta minäpystyvyyden tunne ja itsetunto vahvistuvat. Pelit tarjoavat myös mahdollisuuden asioiden kriittiseenkin tarkasteluun ja erilaisten tunteiden kokemiseen ulkopuolisen silmin mutta samalla sopivan läheltä. Pelit voivat sisältää tuhansia erilaisia tarinoita, jotka voivat kertoa rankemmistakin asioista kuten esim. vanhempien alkoholinkäytöstä, läheisen kuolemasta tai kiusaamisesta. Tarkastelemalla ja ”sivussa elämällä” näitä tarinoita, nuori joutuu kohtaamaan erilaisia tunteita ja voi samalla oppia uusia asioita esim. eriarvoisuudesta ja jopa oppia hyväksymään erilaisuutta. Kaikkien näiden tunteiden ja teemojen käsittelyyn nuori tarvitsee kuitenkin aikuisten ohjausta ja tukea.

Tutkimuksien mukaan kohtuullinen pelaaminen on tutkitusti yhteydessä psykososiaaliseen hyvinvointiin (eli mielenterveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin) silloin kun pelaamiseen käytetty aika on ollut viikkotasolla 7-10 tuntia. Yli 10 tunnin viikoittainen peliaika on ollut tutkimuksissa yhteydessä jossain määrin lisääntyneisiin ongelmiin unettomuuden, ahdistuksen ja somaattisten oireilun kohdalla. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että eniten psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia on ollut niiden kohdalla, jotka eivät pelaa lainkaan.

Monelle pelaaminen on tärkeä harrastus, johon halutaan käyttää paljon aikaa. Monet muutkin kiinnostuksen kohteet ja harrastukset vievät paljon aikaa, minkä vuoksi ajankäytön tarkastelu ei pitäisi olla ainoa tarkasteltava asia, kun puhutaan pelaamisen ongelmallisuudesta tai siihen johtavista syistä. Pelaamisen ongelmallisuudesta puhuttaessa onkin hyvä muistaa tarkastella kokonaiskuvaa, ja sitä mikä on pelaamisen rooli kokonaisuudessa. Miten nuorella muuten menee? Pelaamisesta tulisi huolestua silloin kun se pitkäkestoisesti rajoittaa tai jopa estää nuoren arkista elämää, kuten koulunkäyntiä, unta tai sosiaalisia suhteita.

Digipelaaminen kuitenkin peliajasta riippumatta vahvistaa juuri niitä taitoja ja ominaisuuksia, joita pelattu peli vaatii. Esim. tarkkaavaisuuden siirtämisen ja visuaalisen tilan hahmottamisen kyvyt lisääntyvät pelatessa FPS-pelejä (first person shooter), sillä em. taidot ovat merkittäviä näissä peleissä pärjäämisen näkökulmasta. Organisointi- ja projektinhallinnan sekä henkilöstöhallinnon (ryhmän ohjauksen) kyvyt taas kehittyvät joukkueen johtajan roolissa, etenkin jos jokaisella pelaajalla on erilainen ja merkittävä rooli ryhmän toimivuuden kannalta. Tämän lisäksi erilaiset hyöty- ja oppimispelit voivat toimia oppimisen innostajina ja hyötypelit käyttötarkoituksensa mukaisesti mm. elämänmuutosten ja terveellisten elämäntapojen ylläpitäjinä ja motivaattoreina (esim. Habitica).

On hyvä myös muistaa, että ulkopuolelle passiivisesti näyttäytyvä ruudun tuijottaminen ja koneella istuminen voi olla pelaajalle aivan erilainen todellisuus. Pelit vaativat lähes aina ja tauotta pelaajalta jatkuvaa aktiivista osallistumista ja läsnäoloa. Vaikka nuori ei pelatessaan juuri näyttäisikään tekevän paljoa mitään, pelaajalla voi olla sisäisesti käynnissä kova kuhina, kun aivot yrittävät ratkaista ja välittää silmillä ja korvilla pienimmänkin havainnoidun tiedon eteenpäin, jotta pelaaja tekisi opittuja ja hyväksihavaittuja ratkaisuja pelissä pärjäämisen kannalta. Monesti pelaaja on myös sosiaalisessa kontaktissa muiden pelaajien kanssa joko puhe- tai viestichatillä. Sosiaalista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta muiden pelaajien kanssa voi olla myös ilman chattia. Monet pelit edellyttävät pelaajan olevan kartalla muiden pelaajien tekemisistä ja esim. muiden pelaajien sijainnista pelikentällä. Myös joidenkin pelien sisällä voi kommunikoida peliin rakennetuin elein (kuten esim. emotet tai pelin sisäiset käskyt tai voicelinet) tai yksinkertaisimmillaan vaikka liikuttamalla pelihahmon päätä hiirellä (esim. kyllä ja ei elehdintä).

Sosiaalisiin taitoihin sekä sosiaalisiin suhteisiin pelaamisella onkin selviä myönteisiä vaikutuksia. Pelit esim. mahdollistavat erilaisiin ryhmiin ja yhteisöihin liittymisen ja mukana olemisen (esim. peliryhmät, killat, virtuaalinen yhteinen pelikokemus tai -tila). Tämä mahdollisuus on merkittävä erityisesti yksinäisyyden tunnetta kohtaaville nuorille, joille pelimaailman ulkopuoliset sosiaaliset vuorovaikutustilanteet saattavat olla haastavia. Pelimaailmassa ja pelaten luodut ystävyyssuhteet ovat yhtä merkittäviä kuin muissakin ympäristöissä solmitut ystävyydet ja niiden kautta ystävyyssuhteita voi syntyä ympäri maailmaa.

Nuoren kanssa onkin hyvä keskustella pelaamisesta osana arkista kanssakäymistä. Muista, että pelkkä pelaamisen rajoittaminen ei luo pidemmällä juoksulla pohjaa kehittävälle ja terveelliselle keskustelulle. Jos ainut pelaamiseen liittyvä kommunikaatio on rajojen asettamista tai tuomitsevaa, se herättää usein nuoressa kapinointia eikä johda toivottuun kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Nuori kaipaa rajojen lisäksi aikuisen läsnäoloa, keskustelua ja apua erilaisten tunteiden käsittelyssä. Pelkkä rajoittaminen ei myöskään auta nuorta kasvamaan tasapainoisesti, terveellisesti ja järkevästi. Yhteisen ajanvieton ja keskustelun kautta nuorta voi ohjata ja kasvattaa käyttämään digitaalista mediaa ja pelejä terveellisellä, turvallisella ja järkevällä tavalla. Siten nuori oppii tunnistamaan ja käsittelemään peleistä nousevia tunteita, oppimaan omat rajansa ja toimimaan peliympäristössä terveellisesti ja järkevästi.

Ota pelaaminen puheeksi

💬 Ole kiinnostunut nuoren pelaamisesta. Sinun ei tarvitse olla pelien asiantuntija, vaan aito kiinnostus nuoren pelaamiseen vie jo hyvin pitkälle.

💬 Juttele nuoren kanssa mikä peleissä häntä kiehtoo. Millaisia ajatuksia, kokemuksia ja tunteita ne nuoressa herättävät ennen pelisessiota, sen aikana ja sen jälkeen? Millaisia pelejä hänen kaveripiirissään yleensä pelataan? Keiden kanssa nuori itse viettää pelatessa aikaa? Millaisia taitoja pelaamisessa tarvitaan? Kokeile nuoren pelaamia pelejä myös itse ja pyydä nuorta opastamaan ja näyttämään pelitaitojaan.

💬 Pelien kirjo on hyvin laaja ja pelejä löytyy laidasta laitaan. Ohjaa nuorta monipuolisesti erilaisten pelien äärelle. Pelatkaa ja tutkikaa erilaisia pelejä yhdessä.

💬 Keskustele nuoren kanssa pelikokemuksista ja pelien herättämistä tunteista ja ajatuksista vastaavalla tavalla kuin televisiossa, elokuvissa tai sanomalehdissä esiin tulleista asioista. Vaikket ymmärtäisi pelikulttuuria, tue nuoren mediataitoja keskustelemalla nuoren kanssa peleistä ja pelin maailmojen ja todellisuuden yhtymäkohdista, eroavaisuuksista, tapahtumista ja henkilöhahmoista.

💬 Ohjaa nuorta tutustumaan pelien ikärajoihin ja kerro, miksi ne ovat olemassa. Huolehtikaa yhdessä, että ikärajoja noudatetaan.

💬 Varmista, että nuori tietää, että voi kertoa sinulle myös ikävistä ja häiritsevistä kokemuksista. Kerro hänelle myös muista tahoista, joille voi uskoutua.

💬 Kiitä nuorta, jos hän kertoo kohdanneensa peleissä jotain ikävää tai pelottavaa. Miettikää yhdessä mitä asialle voisi tehdä tai miten ikävän asian voisi jatkossa välttää.

💬 Kannusta toimimaan ystävällisesti ja toiset huomioivasti aina peliympäristöissä toimiessa ja niistä puhuttaessa. Peliympäristöissä valitettavasti vallitsee vahvasti toisen negatiivinen arvostelu ja tuomitseva ilmapiiri. Osasyynä tähän voi olla se, että vastoinkäymisten sattuessa on helpompi syyttää toisia kuin katsoa peiliin, myöntää tehneensä virheen ja miettiä miten itse olisi voinut toimia eri tavalla. Peleissä kuitenkin pätevät samat asiat kuin nuorten muussakin sosiaalisessa kanssakäymisessä: kohtele toisia kunnioittavasti ja toimi vastuullisesti. Kannusta nuorta olemaan osa ratkaisua eikä ongelmaa ja toimimaan esimerkillisesti ja ystävällisesti.

💬 Käykää nuoren kanssa yhdessä läpi, miten tulisi toimia, jos pelatessa tulee vastaan toinen pelaaja, joka toiminnallaan käyttäytyy epäkunnioittavasti tai rikkoo pelin sääntöjä. Peleissä ja peliyhteisöissä on lähes poikkeuksetta kirjattu säännöt, joita pelaajien tulee noudattaa. Yleensä paras tapa lähestyä häiriökäyttäytyjää on itse asiallisesti huomauttaa, että toisen käytös ei ole sallittua. Joskus sekin saattaa auttaa toista pelaajaa muuttamaan omaa käytöstään. Jos tämä ei auta, on onneksi olemassa myös muita keinoja. Lähes kaikissa peleissä pelaajia voi ilmiantaa (report) pelin ylläpitäjille. Ylläpitäjät käsittelevät kaikki ilmiannot ja sitä kautta pelaaja voi saada sanktiota käytöksestään (esim. pelikiellon). Joissakin peleissä voi myös mykistää (mute) esim. puhechatin tai yksittäisen pelaajan. Tutustukaa pelien sisäisiin vaihtoehtoihin, jotka on luotu häiriötapauksia varten.

💬 Muista, että aikuinen toimii tärkeänä esimerkkinä vastuullisesta ja muita kunnioittavasta ja huomaavaisesta netinkäytöstä ja pelaamisesta.

 

Kaipaatko lisää käytännön vinkkejä tai tietoa pelaamisesta?

Tutustu näihin 👇

Peliraati- tietoa vanhemmille digitaalisista peleistä ja pelaamisesta

PTK ja sen yhteistyö- ja asiantuntijatahot ylläpitävät Peliraati -sivustoa. Sivustolla annetaan tietoa pelaamisesta ja arvioidaan pelejä. Tietokonepelien arvioiden näkökulmana ja tarkoituksena on antaa tietoa pelien sisällöistä lasten kasvatuksen tueksi: mitä olisi hyvä tietää videopelejä valittaessa ja miten etiikan kannalta mahdollisesti arveluttaviin pelisisältöihin tulisi suhtautua.

Sivusto on myös vertaistukea. Vanhemmat kirjoittavat toiselle vanhemmalle, mitä pelistä on oleellista tietää. Pelaavalta lapselta kysytään hänen mielipiteitään ja tuntemuksiaan pelin kulusta ja  näitä kommentteja käytetään arvioissa. Lapsi ja vanhempi voivat tutustua peliin pelaamalla sitä yhdessä.

Peliraatia ylläpitää PTK – poikien ja tyttöjen keskus. Yhteistyössä ovat mukana Liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen ev.lut kirkon kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Kirjastoseura, pelialan toimijoita ja suomalaisen pelialan yhdistys Neogames.

Peliraadin sivuille pääset tästä.

emma1234- peli somekäyttäytymisestä

Yksi hyvä esimerkki pelistä, jonka kautta pääsee tarkastelemaan omaa somekäyttäytymistään ja pohtimaan siihen liittyviä teemoja, on Ylen ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyössä kehittämä emma1234. Peli voi antaa uusia näkökulmia somessa tapahtuvaan kommunikaatioon ja omaan rooliin somessa ja kaveruussuhteissa. Voit lukea lisää emmasta tästä.

Suosittelen pelaamaan emma1234 peliä yhdessä nuoren kanssa ja keskustelemaan siitä nousevista teemoista avoimesti ja tuomitsematta nuoren kanssa. Peli on tarkoitettu etenkin 9-12 vuotiaille, ja se löytyy tästä.

Pelisanastotesti

Kuinka syvällä olet pelien maailmassa? Ymmärrätkö mistä pelaavat teini-ikäisesi puhuvat? Testin sanat ja niiden määritelmät on ideoinut Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL. Testin löydät täältä. 

NOOB, TROLLI, OWNED

Tarvitsetko apua nuoren käyttämien sanojen ja lyhenteiden ymmärtämisessä?

Netissä ja peleissä käytetyt sanat ja lyhenteet selityksineen löydät täältä.

 

Hyvä muistaa myös pelien ikärajoista 👇

🚫 Digitaalisissa peleissä käytössä olevat ikärajat K3, K7, K12, K16 ja K18 eivät kerro pelin vaikeustasosta tai soveltuvuudesta tietyn ikäisille, vaan ne varoittavat sisällön mahdollisesta haitallisuudesta. Digitaalisiin peleihin sovellettavan yleiseurooppalaisen PEGI -ikärajajärjestelmän mukaan ikäraja ja haitallisuus määrittyvät pelissä esiintyvän väkivallan, seksin, ahdistavuuden, päihteiden käytön, alastomuuden, syrjinnän, uhkapelaamisen ja kiroilun mukaan. Pelien ikärajat ovat sitovia, eli niitä tulee noudattaa.

🚫 Suojaa lasta tai nuorta haitallisilta sisällöiltä huolehtimalla ikärajoista. Kuten elokuvien kohdalla myös peleissä osa sisällöstä on tarkoitettu vain aikuisille.

🚫 Pelin K18-merkintä tekee pelistä aikuisviihdettä, joka ei sovellu lainkaan lapsille.

🚫 Ikäsuositukset on harkittu lapsen kehityspsykologisen tason mukaisesti: eli esim. jos peli on varustettu 16-merkinnällä, se saattaa vaikuttaa haitallisesti tätä nuorempaan lapseen, vaikka lapsi suoriutuisi teknisesti pelin tehtävistä.

🚫 Pelien, elokuvien ja televisio-ohjelmien ikärajat eivät ole verrattavissa lautapelien ikäsuosituksiin. Lautapelien ikämerkinnät kertovat, minkä ikäinen lapsi osaa pelata peliä, kun taas videopeleissä ikämerkinnät kertovat sisällön mahdollisesta haitallisuudesta.

🚫 Muista, että vaikka peli olisi muuten soveltuva omalle lapsellesi, voivat myös muut pelaajat tuoda haitallista sisältöä mukanaan. Esim. moninpeli Fortniten ikäraja on K-12. Peli on itsessään ikäiselleen soveltuva, mutta peliä pelaavat myös monet aikuiset, jotka voivat omalla käytöksellään tehdä peliympäristöstä lasta vahingoittavan tuomalla peliin esim. puheellaan tai pelikäyttäytymisellään lasta tai nuorta vahingoittavia sisältöjä.

 

Asta Keskisaari, mediakasvattaja 🎮

Nuorten Palvelu ry

www.nuortenpalvelu.fi

 

Blogissa käytetyt kuvat: Pixabay.com ja Irasutoya.com