Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistavat tekijät

 

Kaikilla lapsilla on oikeus osallistua harrastuksiin ja saada kokemus vaikuttamisesta omaan harrastukseen. Lapsen yhdenvertaisuuden taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Osallisuuden tärkeät tekijät kuten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osallistuminen tulevat esiin myös perustus-, kunta ja nuorisolaissa. Osallisuus- ja osallistuminen on eri asia, jotka sekoittuvat helposti. Osallistumista on, kun ollaan mukana jonkun toisen järjestämässä asiassa, johon ei voi itse juuri vaikuttaa. Osallisuus taas tarkoittaa omaa kokemusta vaikuttamisesta ja päättämisestä sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista.   

Osallisuuden tunne syntyy vuorovaikutuksessa toiseen. Harrastusryhmässä osallisuus on parhaimmillaan sitä, että dialogisessa vuorovaikutuksessa etsitään yhteistä ymmärrystä  toista kuunnellen ja kunnioittaen. Ryhmässä se näkyy niin aikuisten kuin lasten välillä sekä lasten keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa.  Jotta osallistuminen ja osallisuus harrastusryhmissä mahdollistuisi tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren kohdalla, on hyvä tietää niitä edistävät tekijät. 

Ensimmäinen edistävä tekijä on harrastusmahdollisuuksien monipuolinen tarjonta. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on monien toimijoiden yhteispeliä. Monesti järjestäjänä on järjestöt, kunta tai koulu. Tällä hetkellä hyvä mahdollistaja on myös Harrastamisen Suomen malli, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.  Olisiko Harrastamisen Suomen mallia tarpeen vielä kehittää niin, että tukea tarvitsevien lasten harrastuksiin osallistuminen mahdollistuisi nykyistä paremmin? Eduskunnassa Vihreiden kansanedustaja on laatinut jo aiheesta kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille ja se on hyvä juttu se! Monipuolinen harrastusmahdollisuuksien tarjonta onnistuu, kun järjestäjät tietävät toistensa toiminnasta, tekevät hyvää yhteistyötä ja viestivät asioista selkeästi.

Olisi hyvä, jos järjestäjät huomioisivat inklusiiviset periaatteet toiminnassaan. Inkluusio harrastusryhmissä tarkoittaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä ryhmään mukaan. Inkluusio periaatteen vierellä on hyvä muistaa myös vertaisryhmä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.  Harrastuksen aloittaminen vertaisryhmässä voi olla monelle turvallisempi tapa kuin siirtyminen suoraan kaikille avoimeen ryhmään. Molempia ryhmiä tarvitaan ehdottomasti ja on muistettava, että lapsella on vapaus valita harrastusryhmänsä, joten suotavaa olisi, että eri vaihtoehtoja olisi tarjolla.

Toinen tärkeä edistävä asia olisi tiedon levittäminen ja markkinointi harrastuksista ja niiden kokeilumahdollisuuksista. Kunnasta olisi hyvä löytyä esim. Jokin nettiportaali, mistä harrastuksen voi helposti löytää (esim. Kuopio seinä). Lisäksi viestinnän olisi tärkeä olla saavutettavuus kriteerien täyttämä. Mainonnassa olisi hyvä ilmetä, miten tukea tarvitseva lapsi huomioidaan ohjauksessa. Esimerkiksi mainonnassa voisi kertoa, että ohjauksessa huomioidaan eri toimintakykyyn ja kommunikointiin soveltavat menetelmät. 

Kolmanneksi harrastustoiminnan ohjaajilla olisi hyvä olla riittävä osaaminen tuen tarpeen lapsista ja nuorista. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin olla innostava asenne oppia uutta tukea tarvitsevien lasten kohtaamisesta ja niihin liittyvistä ilmiöistä sekä osallisuutta tukevista ohjausmenetelmistä. Neljänneksi tärkeäksi tekijäksi voisi nostaa saavutettavat tilat. Saavutettavat tilat tarkoittavat samalla esteettömiä tiloja, mutta huomioitavaa on myös esim. tilojen valaistus ja äänet.  

Viidentenä edistävänä tekijänä olisi eri palveluiden tuki. Jos osallistuja tarvitsee kyydityksen, tulkkauksen tai avustajan, on näiden palveluiden saaminen tärkeä edellytys harrastamiseen. Näistä saa hyvin tietoa Kelasta tai sosiaalitoimesta. Lisäksi osallistujalla voi olla tarvetta apuvälineisiin, jolloin on konsultoitava kuntoutuksen osaajia. Harrastustoiminnassa tukea tarvitsevalla lapsella tai nuorella voi olla mukana myös avustaja. Jo harrastusilmoituksessa on hyvä mainita, että toimintaan voi ottaa mukaan avustajan. Mukana oleva henkilö voi olla henkilökohtainen avustaja, sporttikummi (Pelastakaa lapset), Valtti-tukihenkilö (Paralympia), ammatillinen tukihenkilö tai vapaehtoinen tukihenkilö.

Mitä sitten tehdään? 

Tukea tarvitseva lapsen harrastustoiminnan mahdollistaminen vaatii tiedon ja taidon levittämistä toimijoille ja perheille. Perheet joutuvat monesti tekemään kovan työn selvittääkseen kaikki harrastamista mahdollistavat tekijät. Siksi toimijoiden on hyvä tietää laajasti mahdollistavista tekijöistä. Harrastusta järjestävät tahot pystyvät kouluttamaan omia ohjaajia esimerkiksi Paralympian  ja Itä-Suomen yliopiston lyhyillä koulutuksilla. Niistä saa hyviä ideoita tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohtaamiseen.  

Soveltavan liikunnan ryhmistä on ollut hyvä tarjonta Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Pohjois-Savossa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoimintaa kehitetään monipuolisessa yhteistyössä. Yhtenä harrastustoiminnan edistäjänä on VAUHTI!-hanke, jossa toteutetaan monipuolista harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa harrastamiseen tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Lisäksi Pohjois-Savossa liikunnan harrastustoimijoiden inklusiivisuuden ymmärtämistä vie eteenpäin Avoimet Ovet-hankkeen osalta Pohjois-Savon liikunta ja Paralympia. Ymmärrystä koko tukea tarvitsevien harrastustoiminnan mahdollistavista tekijöistä on hyvä levittää vielä laajemmin eri lasten ja nuorten harrastuksia järjestäville tahoille. Hienoa, että erityisen hyviä juttuja on jo nyt tekeillä!

 

Kirjoittaja

Petri Partanen, TATU ry /VAUHTI!-hanke

Aiheesta lisää tulevassa seminaarissa: Vauhtia ja erityisen hyviä harrastusjuttuja 31.1.2023