Unelmista totta

Jokaisella ihmisellä on unelmia – tai jos ei varsinaisia unelmia niin ainakin haaveita Olispa ihana jos…ja Voi kun joskus voisi…Aikuisten ja lasten unelmat ovat yleensä vähän eri koko luokkaa, ainakin jos niitä rahassa mitataan. Aikuiset saattavat unelmoida omakotitalosta, kokovartalohieronnasta tai ulkomaanmatkasta. Pienelle usein haaveet liittyvät omiin syntymäpäiviin, vaatteisiin tai harrastuksiin.

Toisissa perheissä lapsen ja nuoren unelmat on helppo toteuttaa ja toisissa perheissä se ei vanhempien kovasta halusta huolimatta ole mahdollista. Vapaa-ajan vietto yhteiskunnassamme eriarvoistuu, joka heijastuu suoraan lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lasten ja nuorten itsetunnon, kasvun ja kehityksen sekä sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että jokainen kokisi kuuluvansa osaksi saman henkistä harrastusporukkaa.

Myös toinen haaste taloudellisen näkökulman lisäksi, joka liittyy harrastustoimintaan ja varsinkin liikkumattomuuteen, on lasten ja nuorten lihavuus. Yhä harvempi lapsi liikkuu vapaa-aikanaan, mutta onneksi muun muassa liikkuva koulu-ohjelmalla on koulupäivien sisään saatu tuotua lisää liikuntaa.
Toisen asteen opinnoista liikuntaa on karsittu ja se on mielestäni negatiivinen viesti aikuistuville nuorille. Esimerkiksi puolustusvoimien kutsunnoissa tavataan yhä enemmän huonosti voivia nuoria miehiä ja viime vuosina yleisin syy palveluksesta vapauttamiseen onkin ollut ylipaino.

Valtakunnallisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan tärkeyteen on herätty useissa juhlapuheissa. Muun muassa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen nimitti työryhmän esittämään keinoja, joilla jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mieleinen harrastus.

Me SOS-Lapsikylässä olemme jo tarttuneet tähän haasteeseen. Uskomme, että tavoitteellinen, lapsen itse itselleen valitsema mieluisa harrastus on hyvinvoinnin kehittymisen kannalta optimaalisin vaihtoehto. Varkauden kaupungin kanssa yhteistyössä kehittämämme hyvinvoinnin tukemisen toimintamalli on mahdollistanut tämän kaltaisen kehittämistyön ja pilotoinnin toteuttamisen. Varkaudessa olemme saaneet paikallisten yksityisten, yhteisöjen ja yritysten lahjoituksia, jotka olemme kuntakumppanuutemme ansiosta voineet ohjata suoraan alueen lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Tällä hetkellä noin neljäkymmentä varkautelaista lasta harrastaa näiden lahjoitusten turvin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) myönsi meille 3-vuotisen avustuksen tämän Pohjois-Savossa kehitetyn toimintamallin sähköistämiseen ja valtakunnallistamiseen. Hankkeemme kulkee nimellä Unelmista totta. Tämä työ tarvitsee meitä kaikkia; sekä lahjoittajia että harrastustoimintaa tarjoavia tahoja, mutta myös innokkaita lapsia ja nuoria. Toivotaan, että tämän yhteisen työn tuloksena yhä useamman lapsen ja nuoren unelmista tulee totta!

 

Miia Lahtela, Kehittäjäkonsultti, SOS-Lapsikylä

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvää työtä! tarpeellista asiantuntemusta löytyy

    Nuoruusvuosinani luin ajatelman, jokseenkin, että

    unelmat ovat kuin tähtiä (niiden mukaan suunnistetaan), mutta jos ne saavuttaisi, ne katoavat.

    Harrastukset ovat tietenkin hyvästä. Liikkumiseen sinänsä ei tarvitse edes rahaa – hiihdettiin tai pyöräiltiin kouluun … käytiin kävellen naapurissa iltaisin jne. JA syötiin nykyistä vähemmän.. ?
    Lapsuudessani työvälineet eli lelut tehtiin paljolti puusta itse, mistä onkin muistona monta arpea ja vastaavaa. Ne mielikuviteltiin tietenkin olemaan malliensa mukaista huippuvekottima … Nykyisin lasten lelulaatikot pursuavat kaikkea hetikohta tarpeetonta valmiina ostettua, eikö vain

Jätä kommentti

*