Verkostoitumista nuorisotyön ajankohtaisten ilmiöiden äärellä

Noin viikko sitten, 27.-28.3.2019 Turun Logomossa järjestettiin Nuori2019 -tapahtuma, jonka pääjärjestäjänä toimi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry. Valtakunnallisen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman Allianssi ry:n alla on 130 valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan organisaatiota. Tänä vuonna tapahtuman järjestämisessä oli mukana myös Turun nuorisopalvelut. Tapahtuma on maksullinen, ja siihen osallistuu esimerkiksi kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa nuorten parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Valtakunnalliset nuorisotyöpäivät järjestetään joka toinen vuosi eri kaupungissa. Aikaisemmin tapahtuma on ollut esimerkiksi Seinäjoella, ja vuoden 2021 tapahtumaa uumoillaan järjestettäväksi Tampereella.

Olin itse tänä vuonna ensimmäistä kertaa kyseisessä tapahtumassa, enkä ollut aikaisemmin kuullut siitä. Suoritan tällä hetkellä opintojeni viimeistä työharjoittelua Nuorten Palvelu ry:llä ja samalla saan ensimmäisen kokemukseni järjestötyöskentelystä. Näiden tekijöiden myötä onnekseni päädyin kyseiseen tapahtumaan kauniin keväiseen Turkuun. Nuori2019 -tapahtuma oli jaettu kahdelle päivälle, joiden aikana osallistujille tarjottiin mahdollisuus päästä seuraamaan nuorisoalan ammattilaisten erilaisia paneelikeskusteluja ja esityksiä ajankohtaisiin aiheisiin, ilmiöihin ja tutkimuksiin liittyen. Esityksiä oli niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin.

Ensimmäistä kertaa tapahtumassa mukana olleena voin sanoa, että esitykset olivat todella monipuolisia, ja olen varma, että sieltä löytyi jokaiselle jotakin mielenkiintoista. Näin opiskelijan (jolla ei ole vielä juurikaan kokemusta käytännön nuorisotyöstä) näkökulmasta kiinnostavimpia esityksiä olivat ehdottomasti nuorten elämän ajankohtaisia ilmiöitä käsittelevät esitykset. Ensimmäisenä päivänä tapahtuma alkoi avajaisilla, joissa nostettiin esille nuorten syrjäytyminen ja kuinka tärkeää siihen olisi yrittää yhdessä keksiä ratkaisuja.

Avajaisissa oli myös Turun Nuoren Teatterin nuorten esitys, joka käsitteli nykypäivän nuorten todellisuutta; arkea, ongelmia ja ajatuksia, jotka voivat jäädä aikuisilta pimentoon. Ajatuksia herättävässä, todella taitavassa esityksessä puitiin muun muassa sosiaalista mediaa, kiusaamista, maahanmuuttoa, ilmastoahdistusta, perheväkivaltaa ja köyhyyttä nuorten näkökulmasta. Kollegaani lainaten, kylmät väreethän siinä tuli. Mieleen jäänyt hetki avajaisissa oli myös se, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko jakoi ansioituneelle, pitkän linjan nuorisotyöntekijälle tämän vuoden nuorisotyön tunnuspalkinnon.

Esitysten lisäksi Logomo-hallissa oli eri näytteilleasettajien messupisteitä, joilla pääsi tutustumaan eri aktiviteettien, materiaalien ja esittelyiden myötä heidän toimintaansa. Monet näistä tahoista olivat eri järjestöjä, hankkeita, seuroja ja yhdistyksiä. Keskiviikkona avajaisten jälkeen kävin kuuntelemassa ”Nuorten osallisuuden kitkat eri elämänvaiheissa” -esitystä, jossa kaksi alan ammattilaista esittelivät omia hankkeitaan/tutkimuksiaan ja niiden tuloksia aiheeseen liittyen.

Erityisen hyvin mieleeni jäi päivän toinen, Hivpointin pitämä ”Sinä olet seksuaalikasvattaja!” -esitys, joka käsitteli seksuaalisuutta ja seksuaalikasvatusta ajankohtaisesta, nuorisotyön näkökulmasta. He painottivat, että jokainen nuoren kanssa työskentelevä ammattilainen on seksuaalikasvattaja. Oman opinnäytetyöni aihe liittyy nuorille suunnatun seksuaalikasvatusradan uudistamiseen, joten koin saavani edellä mainitusta esityksestä todella paljon irti. Vaikka saattoi näyttää siltä, että olisin esityksen ajan vain räplännyt puhelintani, kirjoitin oikeasti muistiinpanoja puhelimeen hyvistä pointeista, joita Hivpointin työntekijät nostivat esille. Oli mahtavaa, että sain lisää infoa ja eväitä opinnäytetyöhöni liittyen. Muutenkin seksuaalikasvatus aiheena kiinnostaa, ja koen, että sitä tulisi ehdottomasti käsitellä aiheena enemmän ja yhä useamman ammattilaisen tulisi saada seksuaalikasvatuskoulutusta. Keskiviikon ohjelman kruunasi Ellinooran keikka iltajuhlissa.

Torstaina kävin kuuntelemassa Pelastakaa Lapset ry:n ”Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa” -esityksen, josta sai todella hyvin fakta- ja tilastotietoa aiheeseen liittyen. Kävin myös seuraamassa Setan ja Osaamiskeskus Vahvistamon ”Yhdenvertaisuus ja mielenterveyden edistäminen – maahanmuuttaja- ja sateenkaarisensitiivisyys mielenterveystyössä” -esitystä. Mielenkiintoni kohdistui päivän päätteeksi Osaamiskeskus Vahvistamon organisoimaan ”Nuuska, kannabis ja päihteet – mitä voimme tehdä?” -esitykseen. Mielestäni näiden esitysten aiheet ovat todella tärkeitä ja ajankohtaisia, joita on hyvä jokaisen aikuisen ja ammattilaisen pohtia omassa arjessaan ja työssään, kun kohtaa lapsia ja nuoria. Saammeko luotua työssämme lapsiin ja nuoriin sellaisen luottamuksen ja yhteyden, että he uskaltaisivat kertoa meille seksuaalisesta häirinnästä sosiaalisessa mediassa tai päihteiden käytöstä? Jos emme, mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi?

Kaiken kaikkiaan valtakunnallisissa nuorisotyöpäivissä on havaintojeni mukaan kyse siitä, että nuorisoalan ammattilaiset tulevat tapaamaan toisiaan ja verkostoitumaan. He tulevat jakamaan omaa tietämystään ja ammattitaitoaan toisilleen. Mielestäni on tärkeää tiedostaa, että niin ympäri Suomea kuin maailmallakin, ihmiset työskentelevät samanlaisten ilmiöiden äärellä. On siis hyvä olla kartalla siitä, että ympärillä olevia verkostoja voi ja pitääkin hyödyntää oman ammatti-identiteetin sekä -taidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Vaikka työskentelisi paikallisesti jollain tietyllä alueella, voi nuorisotyötä tehdä yhteistyöverkostoja hyödyntäen ilman maantieteellisiä rajoja. Mainittakoon vielä, että valtakunnalliset nuorisotyöpäivät ovat opiskelijan näkökulmasta loistava tilaisuus tuoda itseään näkyväksi mahdollisille tulevaisuuden työpaikoille ja työnantajille, varsinkin jos haaveena on hakeutua nuorisoalalle töihin.

 

Johanna Räsänen

työharjoittelija

Nuorten Palvelu ry

Jätä kommentti

*