On tavallista, että lasten, nuorten ja perheiden elämässä esiintyy arkea kuormittavia tekijöitä. Sen sijaan, että perhe ottaisi tilanteensa puheeksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai koulun työntekijän, Perheentalon ohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa, sinnittelee perhe asian kanssa usein yksin. Jotta perheet saisivat sopivaa tukea arkeensa oikea-aikaisesti, tulisi asiat ottaa puheeksi varhaisessa vaiheessa joko perheen tai työntekijän toimesta.

Yhteistä aikaa järjestettäessä perhe kutsuu yhdessä työntekijän kanssa tarvittavaa osaamista yhteiseen tapaamiseen. Osaamista voidaan kutsua sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluista, seurakunnasta ja kolmannelta sektorilta. Yhteinen aika pyritään järjestämään paikassa, jonne perheen on mahdollisimman vaivatonta saapua.

”On hienoa, että koolle kutsuttavien joukossa on myös julkisen puolen lisäksi järjestöjen ja yhdistysten palveluita. Uskon, että näin voidaan kattavammin tarjota asiakasperheille tukea matalalla kynnyksellä.”

 

Yhteinen aika on perheen aikaa

Ei ole tarkoituksenmukaista, että ammattilaiset keskenään pohtivat ratkaisuja perheelle, vaan olennaista on kuulla lapsen, nuoren ja perheen oma kokemus elämäntilanteestaan ja pohtia ratkaisuja yhdessä perheen kanssa. Tavoitteena on, että Yhteisellä ajalla osallistujille muodostuu yhteinen ymmärrys perheen tilanteesta ja kaikille mahdollistuu osallistuminen keskusteluun. Ammattilaiset ovat kokeneet mallin mukaisen työskentelyn omaa työtä tukevaksi.

”Näen Yhteisen ajan loistavaksi mahdollisuudeksi koota perheelle juuri oikeat ammattilaiset saman pöydän ääreen, jolloin perhe saa oikeaa ja oikean aikaista moniammatillista tuen kartoitusta ja tukea.” 

”Sekä työntekijän että asiakkaan näkökulmasta Yhteisessä ajasta positiivista on erityisesti yhteisen näkemyksen syntyminen lapsen ja perheen tilanteesta ja sen myötä oivallus siitä, että avun pyytäminen/saaminen on koko perheen etu ja lapsen oikeus.”

“Työntekijän näkökulmasta Yhteinen aika on mahdollisuus löytää ratkaisuja huolta herättäviin asiakastilanteisiin, joihin tarvitaan laajempaa moniammatillista näkemystä ja osaamista”

Yhteisellä ajalla sovitaan yhdessä toimintatavoista, jatkotyöskentelystä ja yhteydenpidosta. Tärkeää on nimetä myös vastuutyöntekijä, joka pitää yhteyttä perheeseen ja kysyy, miten perheellä on arki sujunut yhteisen ajan jälkeen.

Perheet ovat hyötyneet Yhteisestä ajasta ammattilaisten kanssa

Perheiltä kiitosta on saanut se, että perheen tilanteen kannalta oikeat ammattilaiset ovat olleet samassa paikassa yhtä aikaa. Näin ollen perheen ei ole tarvinnut kertoa tilannettaan toistamiseen eri tahoille. Yhteisellä ajalla käydyn keskustelun myötä on löydetty tilanteisiin ratkaisuja varhaisessa vaiheessa ja tapaamiset ovat auttaneet perhettä hahmottamaan tilannettaan kokonaisuutena.

“Kiitos paljon Yhteisen ajan järjestämisestä. Itse ei tarvinnut tehdä muuta kuin tulla paikalle”

“Saatiin uusia keinoja asiantuntijoilta”

”Asiantuntijoiden erilaiset näkökulmat auttoivat ja toivat uskoa siihen, että tekee lapsen kanssa oikein”

Yhteinen aika -käytäntö on osa monitoimijaista yhteistyömallia. Sen käyttöönottoa edistetään laajasti osana POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus-hanketta. Monitoimijainen yhteistyömalli on tällä hetkellä kokeiltavana tai käytössä kahdeksassa sote-organisaatiossa Pohjois-Savon alueella. Kuopiossa toiminta tunnetaan Yhteinen aika- palveluna: Perhekeskus | Kuopio

Tekstiin on sisällytetty asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia Yhteisestä ajasta.

 

Perhekeskus projektityöntekijät

Reetta Rossi reetta.rossi@kuopio.fi p. 044 718 5951

Merja Jumpponen merja.jumpponen@kuopio.fi p. 044 718 5945

Lisätietoja: Monitoimijainen yhteistyömalli – Posote20