Entinen juhlapäivä

Tammikuun 28. päivä tekee minulle nykyisin joka vuosi haikean ja vähän surullisenkin olon. Se oli vuosikymmenien ajan juhlapäivä, mutta enää ei ole syytä juhlia.

Sekä paras ystäväni että mummoni olivat syntyneet tänä kyseisenä päivänä ja molemmilla ihmisillä oli tärkeä paikka elämässäni.

Ystäväni menehtyi yllättäen 36-vuotiaana. Mummoni sen sijaan eli yli 90-vuotiaaksi, muttei viimeisinä elinvuosinaan tuntunut ymmärtävän maailmanmenosta mitään. Ihmeellistä ja ennustamatonta on elämä ja kuolema. Siksi olemisen ainutkertaisuudesta kannattaa nauttia, niin kauan kuin elämää ja ymmärrystä riittää.

Jätä kommentti

*