Järjen käyttö sallittu kilpailutuksissa

 

Kilpailutus on kulovalkean lailla levinnyt sote-palveluissa alueille, joille on vaikea löytää perusteita. Ymmärrän, jos potilaana sairaalasängyssä maatessani liinavaatteiden pesu on vastikään siirretty pesulasta X pesulaan Y. Hyvinvointiani pesulapalveluiden kilpailutus ja palveluntuottajan vaihtuminen ei heikennä niin kauan kuin lakanat pysyvät puhtaina ja tuoksuvina. Tilanne on toinen, kun kyseessä on vaikeasti vammainen henkilö, jonka kuntoutumisen ja hyvinvoinnin yhtenä peruspilarina on ollut pitkäkestoinen kuntoutussuhde tuttuun työntekijään. Jos kilpailutuksen vuoksi palveluntuottaja vaihtuu, ja uuden tuottajan astuessa tuotantovastuuseen henkilöstörakenteessa, asiakastyön käytännöissä ja työmenetelmissä tai työkulttuurissa tapahtuu muutoksia, voivat nämä muutokset heiluttaa merkittävällä tavalla asiakkaan arkea, elämää ja hyvinvointia. Erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, joiden kasvu, kuntoutuminen ja elämänhallinta edellyttävät pitkäkestoisia ja jatkuvia ihmissuhteita (esim. pienet lapset, lastensuojelun tarpeessa olevat lapset ja nuoret, muistisairaat tai kehitysvammaiset), kilpailutuksen kautta vaihtuvat palveluntuottajat voivat muuttaa asiakkaan tarvitsemaa apua ja tukea oleellisesti – huonoimmassa tapauksessa jopa palvelun vaikuttavuutta heikentäen.

Kaikki ei ole kilpailutettavissa. Toimintatapa, joka soveltuu lakanoiden pesemiseen tai vaikkapa tekonivelkirurgiaan, ei välttämättä sovellu elämän alueelle, jossa muutokset ihmisen elämässä perustuvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatustyössä työntekijän persoona on tärkein työväline – eivät pihdit, atulat tai neulankuljettimet.  

Sote-myllerryksen keskellä tarvitsisimme valtakunnallisesti yhtenäisen näkemyksen siitä, mitkä palvelut ovat ylipäätään perusteltuja hankintalain mukaiselle kilpailutukselle. Kilpailutuksen kautta määräytyvä palvelutuotanto on kyseenalainen tilanteissa, joissa palveluntuottajan vaihtuminen voi merkitä asiakkaalle merkityksellisen lähityöntekijän vaihtumista, muutoksia asiakastyön työkäytännöissä ja menetelmissä tai asuin- ja elinympäristössä tapahtuvia ja välittömästi arkeen vaikuttavia muutoksia. On merkittäviä ihmisryhmiä, joiden kohdalla hyvinvoinnin vajeita tai jopa toimintakyvyn heikentymistä voivat tuottaa asiakkaan ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät – työntekijän vaihtuminen, asiakkaan kanssa hyödynnettävien työkäytäntöjen tai asiakkaalle tärkeiden arjen rutiinien muuttuminen.

Monissa EU-maissa esimerkiksi juuri vammaisten asumispalvelut on jätetty kilpailutuksen ulkopuolelle. Perusteina inhimilliset tekijät ja YK:n vammaissopimuksessa kirjattu vammaisen oikeus valita asuinpaikkansa.  Voisiko tällaiselle ajattelulle olla perusteita Suomessakin sen sijaan, että kilpailutusta sovelletaan sokeasti ratkaisuna sote-palveluiden kustannuskriisiin? Kilpailutuksen kautta voidaan epäilemättä saada tehokkuushyötyjä. Viisautta on kuitenkin osata kohdentaa kilpailutus niihin palveluihin, joissa se tuottaa hyötyjä ja jättää kilpailutukselle soveltumattomat palvelut hankintalain ulkopuolelle.   

 

Jätä kommentti

*