Johtaminen joka puolella Savoa ja Suomea

Kirjoitan johtamiskulttuurieroista ja lopussa annan käytännön johtamisneuvoja. Aloitan kuitenkin ensin taustoittamalla näkemystäni.

Mistään kotoisin?

Olen aikuisena asunut Helsingissä, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Tuusulassa. Lapsuuteni vietin Halikossa. Vaimo löytyi Sonkajärveltä. Anoppi on pohjanmaalta ja appiukko oli Iisalmesta.
Tähänastisista kollegoistani ehkä joka viides on ollut alun perin pääkaupunkiseudulta kotoisin. Asiakkaistani ehkä vieläkin suurempi osa on kehä kolmosen ulkopuolelta kotoisin, koska asiakkaitamme löytyy ympäri Suomea.

Missä eniten erinomaisuutta?

Toisinaan ajaudun keskusteluun siitä miten erilaisia tai erinomaisia ihmiset ovat jossain päin Suomea. Yleensä ihmiset ylistävät oman kotiseutunsa ihmisten moraalia ja ahkeruutta. Hyvä, että ylistävät. Ylpeys omista juurista on vain hyvä asia, kunhan muistaa ymmärtää ja kunnioittaa myös muualta tulleita.
Oma havaintoni on kuitenkin se, että joka puolelta tulleista löytyy oma osansa ahkeria, viisaita, lojaaleja ja mukavia ihmisiä. Onneksi näitä ominaisuuksia tuntuu olevan valtaosalla ihmisiä syntymäpaikasta riippumatta.
Ainoa selkeästi havaittava ero ihmisissä liittyy kieleen. Kotiseudun huomaa murteesta. Kuuntelen mieluummin aitoa murretta kuin teennäistä kirjakieltä. Kauppakin käy paremmin silloin kun maskit pudotetaan ja ollaan aidosti sitä mitä ollaan.
Toinen ero ei liity niinkään ihmisiin vaan toimintakulttuuriin. Pääkaupunkiseudulla tahti on ihan erilainen kuin muualla Suomessa. En ole lainkaan vakuuttunut, että tämä on hyvä asia. Kiire tuottaa hosumista ja virhealttiutta. Kun koko ajan on juoksemassa paikasta ja tilanteesta toiseen, ei jää aikaa pohtia ja oivaltaa. Stressikin kohoaa. Tämä ei tarkoita, että kannustan ihmisiä missään päin Suomea laiskuuteen tai hidasteluun. Ahkera ja tehokas pitää olla, mutta ei hosumalla.
Tilanne näyttäisi vieläpä olevan pahenemaan päin. Väkeä vähennetään mutta työtaakkaa ei. Samalla pitäisi pystyä keksimään ihan uusia tapoja toimia muuttuneessa maailmassa. Tämä yhtälö ei vaan toimi. Ei tarvitse olla matemaatikko tai psykologi ymmärtääkseen, että mahdoton on mahdotonta.

Johtamisneuvoja

Johtamisaktivistilla pitää olla johtamisnäkökulma asiaan. Täältä pesee.
Ensinnäkin modernin johtajan pitää ymmärtää ja kunnioittaa johdettaviaan riippumatta siitä mistä päin he ovat kotoisin. Jokaisesta maakunnasta löytyy loistavia yksilöitä ja kotipaikkaylpeyttä voi hyvin käyttää motivaatiokeinona: ”Kun te savolaiset olette hyviä hoastattelemaan, niin ottakaa selvää mitä tuo asiakas oikeasti tarvitsee” tai ”järkeilkää te savolaiset, miten tämä asia pitäisi tehdä toisin”.  Savolainen johtaja taas osaa luonnostaan kuunnella johdettaviaan, kun monelle muualta tulleelle pomolle tämän asian opettaminen vaatii ammattimentorilta kovasti kärsivällisyyttä. No se kohderyhmän kosiskelusta.
Toiseksi tuo kamala kiire. Tuottavuutta pitää parantaa, mutta ei se hosumalla hoidu. Johtajat, kitkekää turha hötkyily ja keskittykää oleelliseen. Oleellista on myös kohdata ihmisiä ja antaa heille aikaa.
Johtamisaktivisti Toni
Ps. Mikä savolaisessa johtamisessa on erinomaista ja mitä muut suomalaiset voisivat siitä oppia? Kommentoikaa!
Pps. Onko Savossa narsisteja? Vastaa kyselyymme: http://johtamisaktivisti.com/2014/09/23/narsistikysely/

Jätä kommentti

*