Miten selitän pahuuden lapsilleni?

”Isi, miksi ihmiset tekevät tuollaista?” tyttäreni kysyi hetki sitten alakuloisena aamun uutisotsikot nähtyään. Tuntuu pahalta, että lapsen aamun ensimmäiset tunnelmat ovat tällaisia. Sattuu sieluun, etten osannut vastata.
Niin. Miksi ihmiset tappavat täysin tuntemattomia, sivullisia, jotka eivät ole tehneet heille mitään pahaa tekemättömiä sivullisia? Miksi työpaikalla jotkut kehtaavat varastaa täysin häikäilemättömästi muulta yhteisöltä kun silmä välttää? Miksi harrastustoiminnassa joillakuilla on tarve heittää kapuloita pyyteettömästi muita auttavien ihmisten rattaisiin ja aiheuttaa mielipahaa vain mielipahan aiheuttamisen vuoksi? Miksi? Miten ihmeessä selitän tämän kaiken tyttärelleni?
Mietittyäni tätä vähän pidempään keksin kolme selitystä, mutta niistä mikään ei paranna tyttäreni mielialaa. Nämä kolme asiaa ovat pahuus, kosto ja aivopesu.
Taitaa olla niin, että osa ihmisistä on yksinkertaisesti pahoja. He saavat nautintoa muiden kärsimyksestä. Eivät he itseään varmaan pahoina pidä. Heiltä vain puuttuu ihmisyyden määrittävä empatiakyky. Muut ihmiset ovat heille kuplamuovia – sen rikkominen tuntuu kivalta.
Toinen asia on kosto. Joku on tehnyt jotain niin pahaa näille ihmisille, että he kokevat oikeudekseen kostaa. Sen vielä jotenkin käsitän, mutten hyväksy, että kostetaan pahantekijälle. Mutta kostaminen täysin asiaankuulumattomille vain sen vuoksi, että he ovat jotenkin samaa viiteryhmää (kansalaisuus, rotu, ominaisuus) tai sattuvat vain olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, on täysin järjetöntä.
Kolmas selitykseni on aivopesu. Ei tarvitse varmaan olla edes heikkomielinen, jotta rupeaa uskomaan käsittämättömiin asioihin kunhan sitä tarpeeksi tuputetaan. Näinhän kulttuurit, tavat ja uskonnot ovat syntyneet. Jos vauvasta asti tarjotaan vääristeltyä totuutta, ei synny kykyä lähdekritiikkiin. Kaikkihan me olemme tavallaan aivopestyjä, meitä ympäröivä kulttuurin manipuloimia luuloinemme ja uskomuksinemme.
Me kaikki aivopesemme toisiamme tiedostamatta jokainen hetki. Niin minäkin tämän kirjoituksen lukijaa tällä hetkellä ihan tietoisesti – yritän vakuuttaa siitä, että minun käsitykseni totuudesta ja hyvyydestä on jotenkin parempi kuin jonkun toisen käsitykset. Älä siis ole kanssani automaattisesti samaa mieltä, vaan muodosta oma mielipiteesi.
Okei, maailma on ehkä näin raadollinen. Miten me voisimme parantaa tätä maailmaa? Kuinka kitketään paha, katkaistaan koston kierteet ja tullaan immuuniksi aivopesulle?
Korjaako luonnonvalinta? Kuoleeko paha sukupuuttoon? Pahaa pelkään, että paha sikiää ihan yhtä hyvin kuin hyväkin. Onneksi valtaosa ihmisistä haluaa tehdä hyvää muille ihmisille.
Ehkä se, että riittävän moni tekee pahalle pahan tekemisen vaikeammaksi voi meidät pelastaa. Parannetaan ihmiskuntaa ihminen ja yhteisö kerrallaan. Luodaan kulttuuri, jossa pahalle ei käy hyvin. Varmistetaan omalta osaltamme, ettemme sorru pahaan tai kostamiseen. Tuomitaan paha sanoillamme.
Anteeksi tyttäreni, tämän parempaa selitystä en osaa nyt tarjota. Voin vain tehdä parhaani suojellakseni sinua pahalta.

Jätä kommentti

*