Moittisi edes!

Televisiossa haastateltiin kadonneiden omaisia. Eräs isä ei usko poikansa löytyvän enää elossa, mutta epävarmuus kalvaa pahiten. Suruviestikin olisi helpotus, tietämättömyyttä toivotumpi.
Sama asia on johtamisessa. Pahinta ei ole esimiehen, kollegan tai toimeksiantajan negatiivinenkaan palaute, vaan täysi hiljaisuus. Toisinaan nalkuttava puolisokin lienee välinpitämätöntä rakkaampi.

Kysyin kollegani näkemystä asiaan. Hän vastasi viisaan filosofisesti: ”Lyhyellä aikavälillä negatiivinen palaute tuntuu hetken pahalta. Pitkällä aikavälillä täysi palautteettomuus on kuitenkin paljon, paljon pahempaa.”

Uskon useampien ihmisten janoavan palautetta. Kehuminen lämmittää, mutta kehittävä kritiikki kasvattaa uusiin mittoihin. Parasta palautetta olisi semmoinen, jonka saa pyytämättä. Huonointa semmoinen, jota ei saa edes pyytämällä. Osa johtajista piiloutuu kerran tai pari vuodessa käytävien kehityskeskusteluiden taakse. Jos kehityskeskustelut ovat ainoa palaute, ne pitäisi viedä ladon taakse ja ampua. Lähes päivittäinen lyhyt kehittävä keskustelu taas pitäisi nostaa maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.
Ajatellaan vaikka urheilijan ja valmentajan suhdetta. Valmentaja kyttäisi harjoituspaikan vieressä kuukausitolkulla tuppisuuna. Kauden päätteeksi käytäisiin sitten kehityskeskustelu, jossa urheilija saisi palautetta. Tuskin tällä edettäisiin edes piirikunnallisiin saati kansainvälisiin kisoihin.

Haastattelin myös yhtä toimeksiantajaani. Hän vastasi: ”Olen niin kädet täynnä työtä, etten ehdi näkemään, mitä johdettavani tekevät saati että ehtisin vielä antaman palautettakin.”

Kysyn jälleen kerran, mikä on johtajan perustehtävä? Anna pienen vihjeen: tehtävä on piilotettu tittelinimikkeeseen. Taitaa olla kuitenkin niin, että harvalle johtajalle on varattu aikaa tärkeimmän tehtävänsä tekemiseen. Tai sitten niitä lähijohdettavia on ihan liian monta.
Kolkuttaa tämä asia omaakin omaatuntoani. Välillä on ollut viikkokin, etten ole kohdannut jotakuta kollegaani. Silloin joudun turvautumaan palautepuhelimeen. Parempi sekin, kuin täysi radiohiljaisuus.
Kun viljelee positiivista palautetta, jää negatiivisellekin tilaa ja siihen suhtaudutaan paljon paremmin. Oma lukunsa ovat sitten ihmiset, jotka eivät keksi mitään muuta kuin kritisoitavaa toisten toiminnasta. Heidät pitäisi sulkea laitokseen kanssaihmisten terveydelle pahasti vaarallisina.
Janoatko sinä palautetta? Oletko sinä johtaja, jolla ei ole aikaa johtamiseen?

Kommentit

  • Ulkopuolinen

    Kritiikin hankaluus
    ”Oma lukunsa ovat sitten ihmiset, jotka eivät keksi mitään muuta kuin kritisoitavaa toisten toiminnasta.”
    Arvostelu ja neuvominenhan on sekä yleiseltä että yksilön itsensä kannalta tärkeämpää kuin kiittely. On parempi aktivoida parannuksiin kuin passivoida lepäilemään oman – ehkä luulotellun tai kuvitellun – erinomaisuuden laakereilla.
    Kiltit ja hienotunteiset ihmiset voivat siis tehdä asioille ja toisille ihmisille vahinkoa, kun jälkimmäiset eivät ehkä pääse tietämään itselleenkin merkittäviä ongelmia. Ajatellaanpa vain esimerkkinä sellaista tapausta, kun huomaamattaan töksäyttelevälle ihmiselle ei kehdata tai raatsita huomauttaa, että hän loukkaamalla toisia menettää mahdollisuuksia elämässään.
    Mutta kritiikin esittäminen on taito sinänsä, ja siinä joutuu ottamaan huomioon kohteen ominaislaadunkin. Monenkin vaurioitunut itsetunto ei kestä pienintäkään moitetta, edes varauksellisuutta ilman, että siitä seuraa masentumista ja/tai aggressiivisuutta. Riski on suurin ns. narsistien kohdalla.
    Entä sitten enemmän tai vähemmän läheiset ihmissuhteet? Kritiikin ei katsota kuuluvan sellaisiin. Suhteet kärsivät ja jopa menevät poikki vähästäkin poikkipuolisuudesta, koska odotukset siis ovat tietynlaiset.
    Yleensähän on sekä myönteistä että kielteistä sanomista. On paras aloittaa (varovaisesti) arvostelulla ja siirtyä kehumiseen sitten. Näin kohtaamisesta kenties jää enemmänkin mieluisa muisto ja vaikutus.

    • Toni Hinkka

      Hyvä Kalevi,
      Jokainen ihminen vastaanottaa kritiikin ja myös kehut omalla tavallaan. On johtajan ammattitaitoa ymmärtää kuinka kutakin yksilöllisesti tuetaan. Toki joukkoon mahtuu aina ihmisiä, jotka eivät toimi järjellisellä tavalla. Näitä on kuitenkin pieni vähemmistö. Mainitsemiasi narsistejakin lienee joukossamme korkeintaan 2-3 prosenttia. Normaalilla itsetunnolla varustettu ihminen ei mene rikki pienistä haukuista eikä ylitsevuotavasta kehumisestakaan. Jatkuva alistaminen on sitten taas niiden narsistien toimintamallia.
      Kaikkea hyvää,
      T. Toni, johtamisaktivisti

  • Toni Hinkka

    Hyvä Ulkopuolinen,
    Kirjoitat hyvin. Ajatuksesi vastaavat hyvin läheltä omiani.
    Kehujen ja kritiikin pitää olla jotenkin sopusoinnussa. Tämä sopusointi vaihtelee viestinnän tekijästä ja vastaanottajasta riippuen. Toiset pystyvät eri asioihin kuin toiset ja toiset taas kaipaavat eri asioita kuin toiset.
    Kaikkea hyvää!
    T. Toni, johtamisaktivisti

  • Kari P. Meri-Karinan ”eversti”

    LUJAA JOHTAJUUTTA LUOVASTI! On mielenkiintoista havaita kirjoituksesi ydinajatus ja ymmärtää sen merkitys kuinka voi olla hyvä johtaja. Kokonaisvaltaisesti johtajuus tuntuu Suomessa olevan katoava luonnonvara. Vai onko? Mitä hyvältä johtamiselta voi erilaiset yksilöt sitten odottaa, että voi kokea olevansa hyvän johtamisen subjekti. Monet johtajuuskurssit ja yliopistot opettavat johtajuutta varsin perinteisesti, jossa luovuus ja pienempien yritysten johtaminen tuntuu olevan kadoksissa. Olen itse ollut kouluttajana, Primus Motorina, yrittäjänä ja mentorina yli 30 vuotta ja saanut sekä käytännössä että teoriassa monenlaista näkemystä kuin kokemusta johtamisen toteuttamisesta. Keskeisiä näkökohtia ovat mielestäni mm. ihmistuntemus, joka antaa mahdollisuuden toimia erilaisten ihmisten kanssa tavalla, jossa yksilö tuntee olevansa tärkeässä roolissa kun huomioidaan yksilön vahvuudet. Toinen merkittävä tekijä on kannustus. Johdettava kokee saavansa palautetta ja kehuja hyvin tehdystä työstä, joka kerrotaan hänelle, miksi! Oma esimerkki johdonmukaisesta johtamisesta antaa mielikuvan siitä kuinka voi ja saa toimia luovasti sekä oikeudenmukaisesti. Myös resurssien luominen sellaisiksi, että onnistuminen on etukäteen varmistettu. Henkilökohtainen kiitos; teitpä hienosti tuon homman, rohkaisee tekemään parhaansa niin, että se huomioidaan johtajan taholta henkilökohtaisesti. Tekijöiden kuuntelu ja heidän mielipiteiden huomiointi ja ehdotusten toteutus kannustaa ja innostaa tekemään parhaansa yhteiseksi hyväksi ja iloksi. Hyvän ja innostavan ilmapiirin luominen tiimeihin luo yhteisöllisyyttä ja yhteen puhaltamisen halua kuten hyvä suoritus onkin rento ja letkeän oloista, jossa huumorilla on myös tärkeä osuutensa. Palkkakannustus on myös tärkeää extraa, jonka tarkoitus on nostaa esille luovuutta ja ideoiden esittämistä siten, että niistä saa myös kongreettisesti taloudellista hyötyä. Lisäkoulutuksella pitää varmistaa se, että yksilö on valmis oppimaan uutta ja uskaltaa toteuttaa saamiaan oppeja nopeasti tehtävissään. Kaikessa tässä kokonaisuudessa ytimenä on johtajan innostus, osaaminen, kannustus, luovuus, uskallus ja palkitseminen tavalla, josta suomalaiset pitävät: Johtaa joukkojaan edestä myös omalla esimerkillään. Moto: Luota ja luo mahdollisuudet onnistua fiksut palkitsee osaamisellaan varmasti, kadehtimatta!

    • Kari P. Meri-Karinan ”eversti”

      ONNISTUMISEN YDINTÄ!
      Johtajuus ja johtaminen ovat samaan suuntaan toimivia yhteisten tavoitteiden ja sovittujen strategisten päätösten toteuttamista. Yrittäjyys ja yrittäminen ovat sekä työntekijän että työnantajan yhdessä mietittyjen ja sovittujen pelisääntöjen toteuttamista ja niihin sitoutumista.
      Motto: Luota ja luo mahdollisuudet onnistua. Fiksut palkitsee osaamisellaan kadehtimatta, varmasti.
      Tekijä: Meri-Karinan ”eversti” Kari P.
      P.S. Yli kolmenkymmenen vuoden yrittäjyys kuin yrittämisen ammattilainen toimitusjohtaja.

    • Toni Hinkka

      Hyvä Eversti,
      Kirjoita asiaa. Allekirjoitan kaikki mainitsemasi adjektiivit ja tekemiset, mikäli tulkitsen sanomaasi oikein. Johtaminen on ihmissuhdetyötä ja vuorovaikutusta. Pääsääntönä voinee pitää: mitä onnellisempi ja iloisempi alainen, sitä parempi on henkilön tuottavuus. Harvinaisia poikkeuksia toki tähän sääntöön kuuluu; masokisti saanee tyydytystä siitä, että häntä kurmuutetaan.
      Kaikkea hyvää!
      T. Toni, johtamisaktivsti

Jätä kommentti

*