Napakymppityöhaastattelu

Yhteisössä tehtiin erikoinen työhaastattelu. Haettiin uutta johtajaa. Kolme loppusuoralla olevaa taustoiltaan tasapätevää ehdokasta laitettiin yhteishaastatteluun.
Hakijoihin injektoitiin ensin totuusseerumia. Muutenhan he olisivat puhuneet itsensä paremmiksi. Koska asetelma ja seerumikokeilu olivat vähintäänkin arveluttavia, emme paljasta johtajista mitään: emme ikää, sukupuolta tai taustoja. He ovat meille vain A, B ja C.
Esiintymislavalla olivat haastattelijana toimiva työntekijä X ja johtajakandidaatit puettuina perunasäkkiin paperipussi päässä. Kysymysten keksimiseen oli osallistunut koko organisaatio, joka toimi studioyleisönä.
X: Ensimmäinen kysymys: Tulet aamulla työpaikallesi. Miten toimit? A aloittaa.

A: Menen huoneeseeni reagoimatta kehenkään, suljen oven ja vietän tehokkaan aamupäivän yksin.

B: Riippuu puolisosta. Jos aamulla oli riitaa, vältän katsekontaktia ja linnoittaudun huoneeseeni. Jos aamu oli romanttinen, vitsailen suosikkieni kanssa.

C: Kierrän tervehtimässä jokaista. Tartutan intoni ja energiani. Kysyn mitä kuuluu ja kuuntelen vastaukset – liittyivät ne sitten työhön tai vapaa-aikaan. Saan tällä yhdellä kysymyksellä parhaan tiedon organisaation tilasta. Toistan kierroksen kahvitauon aikaan, jotta varmasti tervehdin myös heitä, joita en heti aamulla kohdannut. Toki on poikkeuspäiviä kiireistä tai asiakkaista johtuen, mutta pääsääntöisesti toimin näin.

X: Toinen kysymys: Yhteistyökumppani lähettää sinulle viestin, jossa tiedustelee hänelle tärkeää asiaa. Miten toimit? B:n vuoro aloittaa.

B: Vastaan vasta monen tavoittelun jälkeen. Osoitan hänelle tällä tavalla hänen asemansa ravintoketjussa.

C: Toisinaan vastaan, joskus taas en. Minun tärkeysjärjestykseni on määräävä, ei kumppanin.

A: Pyrin vastaamaan kaikille mahdollisuuksien mukaan ensi tilassa. Se nyt kuuluu ihan äidinmaidossa opittuihin peruskäyttäytymissääntöihin. On tähän toki bisnesperusteetkin. Hyvin kohdeltu kumppani tekee todennäköisemmin parempaa työtä. Olisi myös turhaa energian ja motivaation tuhlausta pitää häntä epätietoisena tai odottelemassa.  Tulevaisuudestakaan ei koskaan tiedä – jonain päivänä tämä henkilö voikin olla asiakas tai jopa päätöksentekijänä työhaastattelussani.

X: Kolmas kysymys: Olet pirun pahalla päällä, koska suosikkibändisi hajosi. Miten toimit työpaikalla? Aloita, C, sinä.

C: Otan rokulia, koska ei siinä mielentilassa saisi kuin sutta aikaan ja tartuttaisi angstin muihinkin.

A: Pyrin peittämään pahan oloni mahdollisimman hyvin. Ehkä olisin vähän normaalia vetäytyvämpi.

B: Kerron ihmisille syyn pahantuulisuuteni. Näin heidän ei tarvitse ajatella, mitä vikaa heissä tai bisneksessä on. Tällä katkaisen myös huhut alkuunsa. Kertominen ja muiden tuki voi jopa parantaa mielialaani.

Pidetään tässä vaiheessa mainos-…, ei kun vessatauko.
Hmm… nouseeko joku pomosuosikiksesi jo tässä vaiheessa? Mitä heiltä pitäisi vielä kysyä?
Palaamme tauolta ensi viikolla uusin kysymyksin.

Kommentit

  • ovienulkopuolelta

    Tässäpä “TYöhaastattelu”,tositapahtuma siltä ajalta , jolloin sadattuhannet suomalaiset työllistyivät Läntiseen naapuriimme.
    Kolmen lapsensa kanssa naapurimaahan muuttantu Äiti oli edennyt työpaikkahaussaan kutsuttuun haastatteluun.Kysymyksessä oli tiskaajanpaikka ravintolassa.Haastattelu eteni tulkin välityksellä ja lopputulos oli muiltaosin kiitettävä, mutta torppasi kielitaidottommuteen.Terhakka haastateltava ei häkeltynyt, ei yllättynytkään kuulemastaan,vaan vastasi ammatistaan – taidostaan ylpeän varmana että:”En todellakaan ole vielä kielellä tiskannut.” Haastattelun lopputulema on se että,”Pitkän rupeaman tehnytTiskaaja viettelee vanhuudenpäiviään aikuistuneen, kouluttatuneen, kielivaikeudettoman perhekuntansa parissa – Onnellisena elämänsä loppuun asti.

Jätä kommentti

*