Mentiin halpaan

Teoria ja käytäntö kulkevat harvoin käsi kädessä. Sen tiesi aikanaan jo se vanha rovasti, joka saarnastuolistaan julisti seurakuntalaisilleen, että ”älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä julistan”. Tämä tuli taas kerran mieleen, kun katselin lehden sivuilta uutiskuvaa, jossa perussuomalaisten puheenjohtajuutta tavoittelevat kansanedustaja Sampo Terho ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho istuivat vielä sulassa sovussa saman pöydän ääressä.

Viisaita, joskohta vähätukkaisia miehiä molemmat, mutta itse henkilöitä enemmän pistivät kuitenkin silmään heidän edessään olevan pöydän antimet.

Kahvia oli ehkä nautittu, kun kuvaan oli pöydältä tarttunut myös maitopurkki. Perussuomalaisten jos kenenkä olisi ideologiansa mukaisesti kuvitellut valkaisevan kahvinsa kotimaisen Valion antimilla, vaan puheet puheina. Kun maitopurkin kyljessä oli Milbonan merkki ja sisältönä norjaksi Mellommelk, saattoi jokainen lukutaitoinen todeta lehtikuvaa katsoessaan myös intosuomalaisten siirtyneen saksalaisen halpaketjun Lidlin asiakkaiksi.

Puheenjohtaja Timo Soinin tapana oli julistaa siihen aikaan, kun perussuomalaiset eivät olleet vielä hallituksessa, että ”missä EU, siellä ongelma”. Ehkä Soinin olisi kohtuullista täydentää tuota vanhaa sanontaansa, että ”ainoa hyvä EU:ssa on halpa maito”.

Halpuuttaminen on ajan sana, eivätkä perussuomalaiset ole ainoita, jotka ovat sille tielle S-ryhmän innoittamana lähteneet.

Helsinkiläiset ovat puhuneet jo vuosikymmeniä, että heidän pitäisi ehdottomasti halpuuttaa asumista kaupungissa. Keinoja he eivät valitettavasti ole vielä löytäneet, vaikka valtakunnallinen viisaus onkin tunnetusti keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

Halpuutuspuheista huolimatta asuntojen hinnat ovat jatkaneet Helsingissä vuodesta toiseen nousua ja nousseet näin maalaisen silmissä aivan huikaiseviin korkeuksiin. Pohjois-Savon kirkonkylistäkin tätä nykyä hankkia 150 neliön omakotitalon 50 000 eurolla ja ehkäpä halvemmallakin. Helsinginniemellä tuo rahasumma riittää tuskin sisävessaan.

Jos ja kun reipas uudisrakentaminenkaan ei laske helsinkiläisten asuntojen hintoja, olisi koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta aika ratkaista ongelma maakunnissa tehokkaaksi havaitulla konstilla: vähennetään väkeä. Neliöhinnat alkaisivat rapista alaspäin pääkaupungissakin nopeasti, jos sieltä poistuisi muutama tuhat tai kymmenen tuhatta henkilöä vuodessa maakuntiin, joissa riittää väljyyttä ja edullisia asuntoja.

Siispä vetoomus maan S-vetoiselle hallitukselle: vauhtia ainakin valtion työpaikkojen alueellistamiseen tai hajasijoittamiseen, kuten ennen sanottiin. Vastoin maakuntien odotuksia hallitus seisoo aika lailla tumput suorina tässä asiassa, eikä meinaa pitää kiinni edes jo aiemmin tehdyistä päätöksistä, kuten Fimean tapaus osoittaa.

Vinkiksi eiralaisille ja töölöläisille kaksinomistajille: hyvällä tuurilla tuon pienen kopperon myynnillä saa joltain sopivalta perukalta vaikka kokonaisen kylän.

Kommentit

  • Toinen Sepponen

    Sepolle ja muille lukijoille tiedoksi, että kyseinen saksalainen halpaketju myy myös naapurin maitoa – tuosta Suonenjoelta Maitomaalta. K- ja S-ketjujen maito näyttää tulevan jostakin Sipoosta, Sibbo på svenska.

Jätä kommentti

*