Muuttuuko ihminen puolueen mukana?

Galluppeja tulee, galluppeja menee, mutta yksi yhteinen piirre niille näyttää näinä aikoina olevan: demarit kulkevat rinta rottingilla samaan aikaan, kun perussuomalaiset painuvat maan rakoon.

Timo Soinin ja hänen paheksutun seurakuntansa ottaessa vastuuta kansakunnan hallitsemisesta SDP:stä, tuosta menneitten vuosikymmenien suvereenista valtionhoitajapuolueesta, on tullut ainakin gallupeissa valtakunnan johtava tyytymättömyyspuolue. Aikoihin on eletty, taas kerran, ja maalaispoika saa olla ihmeissään.

Viime kuukausien poliittisten siirtymisten seurauksena demareilla ja perussuomalaisilla näyttäisi olevan hyvinkin paljon yhteistä. Satojen tuhansien perussuomalaisten hyppääminen Soinin sakista Antti Rinteen riveihin on ollut suurimpia kertasiirtymiä Suomen poliittisessa historiassa ja muuttanut olennaisesti SDP:n kannatuspohjaa.

Laskennallisesti voi arvioida, että jos SDP.n kannatus on noussut ruminalla kolmestatoista prosentista 23:en, demarien nykyisistä kannattajista kohta puolet on entisiä perussuomalaisia. Muista kuin persuistahan eivät demarit ole juuri ole uusia kannattajia löytäneet, kokoomuksen, keskustan kuten Vasemmistoliitonkin lukemat eivät ole juuri kutistuneet.

 Antti Rinne on puolueensa puheenjohtajana vakuuttanut, että SDP:n arvot ovat entisellään. Solidaarisuus ja kansainvälisyys ovat kunniassaan kuten puolueen suuruuden päivinä.

Mutta onko tämä totuus? Jos demarit vielä vuosi sitten moittivat perussuomalaisia rasisteiksi, niin ovatko he nyt puoluevaihdoksen myötä puhtaita, kirkasotsaisia pulmusia, jotka syvällä ymmärryksellä ja loputtomalla lempeydellä suhtautuvat Suomeen suuntautuvaan kansainvaellukseen?

Epäilen, ettei tällainen valkopesu ole mahdollista – käytettäköön sitten millaista Sunoa tai Omoa tahansa. Elämä on osoittanut, että ihminen on varsin laiska muuttamaan perusarvojaan. Kerran hankittu maailmankuva säilyy hamaan loppuun saakka. Takin voi kääntää, mutta ei elämänarvoja.

 Menestys mielipidemittauksissa tuntuu Antti Rinteestä mukavalta. Mutta menestyksellä on aina hintansa. Tämän päivän Soinin joukoista hypänneet perusdemarit ovat jotain aivan muuta kuin teollisuus-Suomen rasvanahkaiset perusdemarit.

Kommentit

  • Ap

    Hyvä huomio.
    Siirtyminen on ollut helppoa, koska SDP:n kautta luvassa on sen seitsemän kaunista ja hyvää, eli entinen meno voisi (muka) edelleen jatkua, vaikka globaali maailma ympärillä on viemässä loputkin työt ja tuhkatkin pesästä. Toivo rahasta ratkaisee kannatuksen eikä aate.

Jätä kommentti

*