Putin ja Suvorov

Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SPUTNIK / Alexey Nikolsky

Olavinlinna sai taas arvovieraita itäisiltä mailta, kun Vladimir Putin tuli katsomaan Moskovan Bolshoi-teatterin Jolanda-oopperaa. Moskova olisi ollut Kremlistä katsoen tietysti lähempänä, mutta ehkäpä presidentti valitsi Savonlinnan seuran vuoksi. Kukapa se jaksaa aina istua yksissä ja samoissa pöydissä yksien ja samojen nyökyttelijöiden kansssa, mukava on piipahtaa välillä seurassa, jossa joku uskaltaa sanoa jonkun poikkipuolisen sanankin.

Putin ei ole ensimmäinen ja tuskinpa viimeinenkään venäläinen mahtimies Olavinlinnan jyhkeitten muurien sisällä. Ruotsin-vallan aikaan pääsy oli vaikeaa aina vuoden 1743 Turun rauhaan saakka, jossa itäinen Savo ja eteläinen Karjala erotettiin kuningaskunnasta Venäjän tsaarin alamaisuuteen.

Muu Suomi seurasi perässä kuuden vuosikymmenen viiveellä, mutta sanotaan, että tuo aikaero heijastuu vieläkin eteläsavolaiseen yhteiseloon. Asiassa jos kahdessakin Mikkeli ja Savonlinna ovat olleet napit vastakkain.

 

VENÄJÄN keisari Aleksanteri I teki laajan kiertomatkansa valtakuntansa uusimpaan osaan vuonna 1809, tarkoitus oli kiivetä aina Ylitornion Aavasaksalle asti. Mutta jo ennen vuosien 1808-1809 Suomen sotaa keisari oli tekaissut pienemmän kiekerön Turun rauhassa tulleilla alueilla ja sen myötä myös Savonlinnassa. Pelkkä huvi- tai turistimatka se ei ollut, sanotaan keisarin halunneen omin silmin nähdä, millaiseen sotaurakkaan hän oli armeijoineen ryhtymässä.

Presidentit presidentteinä, keisarit keisareina. Savolaisittain mielenkiintoisin korkea-arvoinen venäläinen tuttavuus on ilman muuta 1700-luvulla Katariina Suuren aikoina Venäjän armeijan ylipäällikkönä toiminut sotamarsalkka Aleksander Suvorov (1730-1800).

 

VLADIMIR Putinistakin puhuttiin hänen valtaannousunsa aikoihin, että hänen suonissaan virtaisi inkeriläistä, suomalaista verta. Vahvistusta tälle ei ole tullut, mutta Suvorovin tapauksessa ei ole mitään epäselvää.

Sotamarsalkka on näet itsekin kertonut polveutuneensa suomalaissuvusta, joka 1600-luvun puolivälissä muutti Inkeriin ja ilmeisestikin Savosta. On sanottu, että hän olisi samoja Joroisen Suhosia kuin Ruotsin sodanjälkeisten vuosien pitkäaikainen pääministeri, Värmlannin suomalaismetsissä varttunut Tage Erlander.

Olipa Suvorov Suhosia tai mitä tahansa, niin suomea hän joka tapauksessa osasi. Kerrotaan, että kun Venäjän hovi lähetti marsalkkansa Turun rauhassa valloitettujen Suomen itäisten osien käskynhaltijaksi, Suvorov ei ratsastanut Olavinlinnaan korskeana sotaherrana, vaan pukeutui savolaiseksi talonpojaksi ja ujuttautui Kyrönsalmelle muina miehinä – saadakseen näin todellisen kuvan, mitä sen ajan savonlinnalaiset ajattelivat venäläisistä ja heidän komennostaan.

 

PUTININ taktiikka oli tällä kertaa toinen, kukaan ei voinut olla huomaamatta, että joku tavallista isompi tappi oli liikkeellä itäisessä Savossa. Poliisia seisoi katujen varsilla tiheämmässä kuin puhelintolppia syrjäkylillä.

Yksi yhteinen Putinilla ja Suvorovilla näyttää sentään olevan. Sotilaana Suvorov ei perääntynyt koskaan, eikä Putinkaan ole paha lipsumaan Venäjän eduista.

Liekö se heissä sitä suomalaista sisua?

Jätä kommentti

*