Työtä, tulevaisuutta ja tulevaisuuskutsuntoja

Valtiotieteen professori Kimmo Grönlund toivoo, että kevään eduskuntavaaleissa keskusteltaisiin todellisista sosiaalisista ongelmista (UusiSuomi 30.12.2018). Olen Grönlundin kanssa samaa mieltä.

OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes suomalaisista 20–24-vuotiaista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Nuorten osuus on noussut vuodesta 2011 lähtien. Huolestuttavaa on se, että moni näistä nuorista on vain peruskoulun varassa.

Kysymys on ennen kaikkea inhimillisestä tragediasta, mutta myös taloudellisesti valtavan kokoluokan kysymyksestä. Arvioiden mukaan syrjäytyminen maksaa Suomelle joka vuosi noin 1,4 miljardia euroa.

Puheiden sijaan tarvitaan tekoja: nuoret miehet on saatava opiskelemaan ja työhön. Tämä on tärkeää myös yhteiskuntarauhan kannalta. Sisäministeriökin on todennut, että syrjäytyminen on keskeinen uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle.

Asiaan on toki tartuttu valtion toimesta ja kolmannella sektorilla. Siellä on kehitetty monia toimivia malleja jokaisen nuoren saamiseksi takaisin yhteiskuntaan. Kun kaikki nuorten kanssa työtä tekevät yhteisöt saadaan toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä, on mahdollista, että syrjäytymisestä päästään seuraavilla vuosikymmenillä jopa kokonaan eroon.

Olen sitä mieltä, että Suomessa on harkittava tulevaisuuskutsuntojen käyttöönottoa nuorille. Tulevaisuuskutsunnoissa koko ikäluokka osallistuisi laajennettuun kutsuntapäivään.

Tulevaisuuskutsunnat toteutettaisiin monialayhteistyönä mm. yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Kutsuntatapahtumassa jokaista nuorta tuettaisiin tekemään oma tulevaisuussuunnitelma yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Osana kutsuntoja toteutettaisiin maksuton lääkärintarkastus, tarjottaisiin opinto- ja uraohjausta ja etsivän nuorisotyön palveluita sekä tutustuttaisiin tarkemmin Puolustusvoimien palveluksen sisältöihin.

Tulevaisuudessa tavoitteena on oltava, että jokainen nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon.

Velvollisuuden sijasta Keskusta onkin esittänyt oppioikeus – mallia. Siihen sisältyy sitoutuminen siihen, että tulevaisuudessa lukio ja ammatillinen perustutkinto ovat opiskelijalle aidosti maksuttomia.

Mallissa halutaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että heikommista taustoista tulevilla on myös aidot taloudelliset mahdollisuudet suorittaa toisen asteen tutkinto varallisuuden sitä millään tavalla estämättä.

Keskusta ei tässäkään kohtaa usko kaavamaisiin ratkaisuihin. Haluamme nähdä toisen asteen suoritustavan joustavana ja mahdollistavana. Siinä opinto-ohjauksen rooli on keskeinen. Perinteisen lukiossa ja ammattikoulussa annettavan koulutuksen lisäksi tutkinto tulisi voida hankkia esimerkiksi vapaan sivistystyön polkuja hyödyntäen. Digitalisaatio luo myös aivan uusia mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen.

Jätä kommentti

*