Lupasin esitellä näetä meijän karvakasoja vähä paremmin, ja tässäpä näetä nyt on. Turjakkeet, jotka välillä koettelloo hermoja, mutta eipä kaet nuita ilimankaan ossois ennee ellee :)

Ensjmäeseks tämä kissankutale. Mualiman kovaiänisin elukka. Tae siltä se aeankkii tuntuu ko isäntä alakkaa huutaa kolomen aekaan uamuyöllä, että ”maaaauuuuuu, tulin kottiin, ulukona sattaa!” (tae niin minä aennae kuvittelen sen huutelevan ko ylleesä hyppee vielä sänkyyn puskemmaan nuamoo litimärällä kuonollaan). Ja aena ko on pihahommissa niin kissa on varmana vuanimassa jossaen puskassa matkassa. Voen kertoo että pensasaijan juuren kitkeminen on mielenkiintonen nakki ko tuo pösilö kyttee siellä puskassa ja hyökkäilöö kimppuun.

Niin ja suur(riistan?)metästäjähän tämä kansa on, niinko jo joskus aekasemmassa plokissa oonnii kertonu. Niitä hiirenruatoja/hööhenkasoja suap kantoo pihalle tuon tuosta. Ja kissa vuan moukuvvaa ja kehree tyytyväesenä että kato äet, toen iltaruuvat!

Toloppa-apina!

No entäs nämä kaks vähä isompoo turjaketta sitten? Meillähän on siis kaks minihevosta, 7 vuotias tammanpullukka Princess ja kaksvuosikas täystuho Jimmy. Rouva Möhömaha on vähän laiskanpulskee tappaus eikä varmaan tie mittään jos ei oo pakko (paitti laitumelta kyllä tulloo laukalla pihalle, jos sattuu portin jättämmään aaki :) ). Mahottoman kiltti mössykkä kuitennii ja rakastaa rapsutuksia enemmän ko mittään muuta (paitti ehkä ruokoo!). Jimmy tuas on semmonen tehopakkaus ettei oo tosjkaan! Älykäs ko mikä ja varmasti oppis vaekka minkäsortin temppua jos jollaen ois vuan aekoo sitä koulata. Tällä hetkellä vuan koulutus on jiäny normi käätöstapojen opetukseen. Mutta onnekkaeta oltiin ko tämmöset mukavat persoonat meille suatiin nuita laetumia putsailemmaan :) Kyllä nuo aena lampaat päehittää!!

Että tämmösiä nämä meijän perheen karvasimmat jäsenet. Ohan noita kananpoopottejakkii parj kappaletta, mutta ne ei ihan näen seurallisia oo mittee nämä karvakaverit.