Ensivaikutelmat yläkoulusta

No nyt on tyttärellä kuukauven verran opiskelua takana uuvessa koulussa, josta jo jottain pähkäilyjä kirjottelinkin viime vuojen puolella. Tässäpä siis infopläjjäystä miltä se nyt tuntuu ko laps on jo high school junior (eek, että oonnii jo vanaha!) ja mitä kaikkee erikoista on tullu vastaan UusSeelantilaiseen yläaste-lukioyhistelmään siirtymisen myötä.

Piävyttiin sitten tosiaannii siihen lähimpään kouluun, sen sijjaan että oltais ruvettu shoppailemmaan “parraan” koulun perässä. Kun loppupeleissä kaikkihan on kiinni siitä penikasta itestään – jos sitä ei koulunkäynti kiinnosta, niin se nyt on ihan sama vaikka kuinka hyvvään kouluun sen laitaat, se ei opi. Ja sama toisinpäin, ne jotka tykkää koulusta saapi kyllä varmasti ihan tarpeeks hyvän opetuksen ns. keskivertokouluissakkii. Tästä hyvänä esimerkkinä esjmes TA collegen jo valamistuneiden oppilaiden lukuisat yliopistostipendit!

Me ollaan näillä nurkilla jo asuttu sen verran pitkään, ettei nämä koulumaksut ennää tule niin järkytyksenä. Mut suomalaisittain, onhan tämä aika naurettavaa että jokakohasta joutuu maksamaan! Ensinnäkin koulutarvikkeet (kaikki!!) tulee ostaa itse. Vuoden alussa koululta tullee lista vihkoista ja muista tarvikkeista joita vuoden aikana tullee tarvitsemaan (niinkin tarkka lista on, että kerrottaan jopa minkä värisiä kyniä on oltava penaalissa…). Noh, perus koulutarvikkeitahan kaikilla on nurkat pullollaan, että vihko-ostoksista selviää ylleensä parilla kympillä. Mut sitten tähän päälle tullee maksut koululle (n. 200€, lista alla – huomaa 100 taalan “vapaaehtoinen lahjoitus” jonka perään kyllä kysellään jos se jää maksamatta)….

 

…koulupuku: hame $70, paita $40 (x2), mustat polvisukat tai sukkahousut, mustat, nahkaiset kengät (hinta mitä tahansa 20 ja 120 dollarin välissä), neule  $90, liikuntavaatteet eli t-paita ja shortsit, reilut $50 yhteensä (eli noin 250€ koko vaatesetti), sekä tietysti tänä vuonna päättivät aloittaa pakollisena “bring your own device” (BYOD), eli penskalla on oltava oma läppäri mukana koulussa. Ja vaikka väittivät ettei läppärillä ole väliä, vanhakin kelpaa, niin ei se nyt ihan niin yksinkertainen juttu sitten kuitenkaan ollut kun akunkesto on oltava vähintään 6 tuntia – koululla ei ole latausmahdollisuutta. Eli käytännössä uuden läppärin osto oli edessä! Noh, onneksi edes bussimatkat kouluun on ilmaiset…. huoh…

1) Penikka uuvessa koulupuvussaan 2) Kaikissa varusteissa koulun logo ja tunnuslause Kia kaha – stay strong 3) Noh, onneksi TA:n koulupuvut on kuiteskin ihan fiksun näkösiä tähän hirvitykseen nähen!!!

Niin, ja lounaitahan ei koulussa vieläkään tarjota. Sen verran on edistystä näille isommille, että koululla on pikkukiska josta voi ostaa “terveellistä” pikkupurtavaa jos evästä ei satu olemaan tarpeeksi… (kyllä, pidetään huolessamme että penikalla ON reilusti evästä koulussa mukana!!!)

“lounas”listaa

Mut sitten opetukseen! Ainakin näin ensivaikutelma on ollut ihan positiivinen, sekä vanahempien että ipanan näkökulumasta. Koulussa opetettaan viimeinkin jopa samanlaisia aineita mitä suomalaisissa kouluissa, tunneilla on kivaa eikä kuulemma yhtään tylsää kun koko ajan on jotain mukavaa tekemistä. Tähän varmaan vaikuttaa paljon sekin, että tuo ipana (onneksi) pääsi sinne extension classiin. Eli viime vuoden lopulla penikoilla oli jonnii sortin tasokokeet ja sen mukkaan sitten uusi koulu jakoi penikat luokkiin. Tällä extention classilla siis mennään etteenpäin huomattavasti noppeempaa tahtia mitä perusluokilla, joka on varmaan ihan hyvä homma ko tyttö valitti viime vuonna siitä kun koko ajan vaan kerrataan vanhoja asioita eikä ikinä opita mittään uutta.

Aihealueet joita siis opetetaan tällä college/high school tasolla (luokat 9-11, juniorit) ovat englanti, matematiikka ja tilastotiede, tiedeaineet (tällä hetkellä työn alla kemia), liikunta ja social studies, joka on yhdistelmä mm. taloustieteitä, maantietoa ja historiaa. Lisäksi penskoilla on neljä valinnaisainetta valittavanaan, joissa on mm. vieraita kieliä, käsitöitä tai muita kädentaitoja, sekä taideaineita.

Koululla tarjotaan myös paljon vapaaehtoisia kerhoja (esim. tiedekerho), joita järjestetään ruokataukojen aikana. Lisäksi tosi positiivisena yllätyksenä saatiin kuulla että koska koululla on tosi vahva musiikinopetus (musiikkiluokat oli ihan hiton hienot!!!), koulu tarjoaa ILMAISIA soittotunteja! Eli tyttö saa siis saksofoniopetusta kouluaikana, puoli tuntia viikkoon, maksutta. Lisäksi pääsi koulun jazz bandiin, joka harjoittelee myös kouluajalla kerran viikkoon! Eli ok, myönnetään, saa noille koulumaksuilleen kyllä vastinettakin. Veikkaan että yksityiselle saisi soittotunneista maksaa ihan jonkin verran enemmän, mitä tuo vuotuinen koulumaksu on!

Liikunta on myös isossa osassa tässä koulussa. Koululla on kunnon tilat sekä sisällä että ulkona (isoa uima-allasta myöten), ja liikuntaa onkin lukujärjestyksessä neljänä päivänä viikossa! Ja jos haluaa harrastaa urheilua kouluajan ulkopuolella, koululta löytyy tukea ja joukkueita jos vaikka minkälaiseen lajiin. Tällainen lista löytyy koulun sivuilta: yleisurheilu, netball, sulkapallo, vuorikiipeily, koripallo, soutu, bowls (bowlsnz.co.nz), rugby, cheerleading, purjehdus, ammunta, hiihto ja lumilautailu (kyllä, meillä on lumihuippuisia vuoria!), crossfit, jalkapallo, maastojuoksu, squash, pyöräily, uinti, hevosurheilu, tennis, golf, touch-rugby (rugbyn vähemmän väkivaltainen serkku), maahockey, vaellus, triathlon, lacrosse, lentopallo, motor cross ja waka ama (soutu perinteisillä maori-kanooteilla). Kun kattoo tätä penskoille tarjolla olevaa lajivalikoimaa, ei liene ihme että uusiseelantilaiset Rion olympialaisissa saivat 18 (!!!!) mitalia kun Suomen mitalisaldo jäi kahteen (täällähän on siis vähemmän asukkaita mitä Suomessa!)

Noh, joko rupes kiinnostammaan nuoria vaihto-oppilasvuosi meijän nurkilla?? Jos rupes, niin tervetulloo vuan, mutta varrautukkaa paksun kukkaron kans, sillä tänne ei ihan nuin vuan opiskelijoita otetakkaan. Kansainvälisten opiskelijoiden opintomaksut on nimittäin sen verran suolaset, että jäis mulla ainaskin penska lähettämätä… reilut €8600 saa pulittaa pelekästään koululle, ja noin €6500 isäntäperheelle vuojen asustelusta. Olihan meilläkin esmes Sodankylänystävän kanssa puhetta lastenvaihdosta kunhan lukioikkään pääseevät, mutta näillä hinnoilla taitaa jäädä vaan haaveeksi. Pitänee sen sijaan sitten vaan suunnitella lomareissuja puolin ja toisin…

Raglanin mustahiekkaisilla rannoilla helmikuussa

Syysterkuin,

Sari

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvä raportti
    – hyvin tuntuu menevän
    – “…koulupuku: hame $70, paita $40 (x2), mustat ..” olisi varmasti hyvä myös Suomessa – maailmalla se on yleinen? Muotivillitysten mukana meno siirtyisi myöhemmälle …
    – tässä sen havaitsee tuon ilmaisen koulujärjestelmän edut ja haitat – maksullisuus oli alkuaan tietysti täälläkin, mutta yhteiskunnan tasa-arvoistaminen toi myöhemmin jopa kouluruoan
    (ja raporttisi on oiva ohjeeksi koulusäästöjä suunnitteleville …)
    – kurssitarjotin on kyllä mahtava, ei sitä meidän aikaan tuommoisia ollut tarjolla, lieneekö ilmaisissa kouluissamme vielä nykyäänkään – nykynuoret ovat kyllä monelta osin paremmin valmiita yhteiskuntaan ja sosiaalisempiakin kuin ennen vanhaan – joten on se koulu uudistunut – ehkä lukuintoa kasvattaisi joillakin tuo, että joutuu itse maksamaan sitä jotain, mene tiedä?

  • Sari

    Puolensa on molemmissa. Veikkaan että tuo oppiaineiden määrä on vieläkin täällä paljon pienempi mitä Suomessa yläasteella, mutta parannusta on tapahtunut jo paljon edelliseen luokka-asteeseen nähden!

    Koulupuvuista, onhan niissä se hyvä puoli että ketään ei ainakaan pukeutumisen takia kiusata, mutta koulupukujen hinnat on aika korkeat monelle perheelle. Jos kouluhame maksaa sen 70 taalaa, kun taas tavallisen mustan hameen saat paikallisesta halpiskaupasta 20 dollarilla, hintaero on aika mittava! Tuloerot ovat täällä todella isot, eli moni perhe joutuukin maksamaan koulumaksuja osamaksulla…. ja penskojen lukuintoon noilla maksuilla ei varmasti ole merkitystä. Iskän ja äiskän kukkarostahan ne maksut menee. Tämän näkee tuolla ylemmilläkin kouluasteilla, ja oikein kärjistettynä yliopistossa, jossa vuoden opiskelu maksaa helposti 5000 dollaria, ja silti on oppilaita jotka useita kertoja saavat kursseistaan hylättyjä…

Jätä kommentti

*