Nostetaanpas tuolta vanahan plokin puolelta vanaha teksti tännekkii puolelle ko se aeka hyvin kuvvoo nuita meijän kahta isompoo, mutta kuitennii aeka pientä karvakassoo ja sitä miten suattaa tällä emännällä joskus männä niihen kanssa hermot :) Niin ja kysseessähän on siis kaks minihevosen kutvaletta, jotka tiällä meijän ilona asustaa.
”Äet, mittee ne hepat syöp?”
Noh, kengännaahoja, pyykkejä ja sallaattia kasvimuasta. Chilikii on maestunu, mutta kurpitsan piikkisistä lehistä eivät tykkee. Kanankakka on suurinta herkkua ja nyt talaven tullen näkkyy tämä tuorein sato maestuvan, nimittäen hävispään meiltä puusta MANDARIINIT. Prkl…! Google aata, onko mandariinit hevoselle myrkyllisiä?!?
Pienin elävä laukkas C-vitamiinipuuskassaan laijunta ympärj (mokomakkii villikko) ja Rouvashenkilö piätti että minuahan että rankase tuon pienemmän tohelon pöljäelyjen takia ja juoks karkuun. Vartin jahtoomisen jäläkeen sen taesivat Isäntä ja Ipanuus takas laetumelle suaha.
Ei oo meijän elämä aenakkaan tylseen näetten karvakasojen kansa…!
PS. Yhtään hepoista ei vahingoitettu tätä juttua tehdessä ja elukoille annetaan tarpeeks ruokoo ja lisäravinnetta, syövät vuan miun herkut ilikeyttään, pirulaeset. Kuukkeli lupas että appelsiinit on ihan turvallisia kaaramoottoreille, joten eiköön nuo lie mandariinittii sammoo kastia?
Brightoneagle
Hih! Onpa teillä pollet! :D
Meillä koirat soivät luumut ja omenat suoraan puusta ja mansikat ja karviaiset suoraan pensaasta. :)
Sari
Haha! On nama elukat kylla semmosia etta valilla ei oikein tieda pitaisko itkea vai nauraa niitten kanssa :D Erikoista kylla etta teilla koirat on kayneet suoraan puskasta syomassa! Kylla meillakin vanhempien koirat tykkasivat appelsiinista lahtien kaikista hedelmista ja marjoista, mutta ei niita koskaan aidin mansikkapenkissa kylla nakynyt. Ehka ne edesmenneet turjakkeet olivat (onneksi) vahan tyhmia eivatka alynneet etta se puskassa oleva punainen on ihan sama mansikka mita nuo ihmiset syottaa ;)