Mopoelua: Jones landing, Arapuni

Käätiin sunnuntaena mopoelemassa – silläkkii uhalla että hellettä olj ja meijän Suomen kessään sopivat ajovarusteet olj vähän ehkä yliampuvat näelle keleille… (ae mitennii tikkivuorj jota ei voe irrottoo oes muka liikoo  30 C lämmöessä…??)

Pikkureitti tällä kertoo, 122 km jos Kuukkelin kartat paekkasa pittää, ja miäränpiänä oli Jones landing. Tämä on siis pienensutjakka suvantopaekka, leirialue Arapuni järven rannassa. Ja Arapuni järvi on osa issoo Waekato jokkee (Arapunin kylässä, alajuoksulla on siis iso pato).

moporeissu

WP_20151227_11_58_48_Pro

Paekka yllätti positiivisesti. Tässä pienessä järven piässä olj kolome leirialuetta, joehin pittää etukätteen varata telttapaekka Department of Conservationin nettisivuilta. Paljon näky perheitä olovan uimassa, kanooteilla, venneillä, vesjskoottereilla…

WP_20151227_11_29_21_Pro

Mukava pienj suari olj kansa uintimatkan piässä. Ja täännä penikoeta hyppimässä jokkeen :)

Ja tyypillisseen Waekaton tyyliin, taustalla olj tietennii komiat kivimuodostelmat (ja maessipeltoja…).

WP_20151227_11_58_40_Pro

Jokusen aekoo tuuleteltiin rantsussa ja penska uiskentelj vuatteet piällä ko tietennii unohettiin kaekki kamat (vesjpullo mukkaan lukien!! Virhe!!) kottiin – ko tämänhän piti olla vuan lyhyt pyrähys :) Ko vuatteet olj kuivateltu, suunnattiin kohti Arapunin kyllee ja kylän aenoota (ja mahottoman hyvvee!) kahvilloo – joka olj tietennii kiinni! Lounasaeka, näläkä kurnii ja janokii on.. ei muuta ko pyörän piälle ja ehtimmään seuroovoo mahollista kaffilanpaekkoo.

Isäntä sitten muisti että Pukeatuassa on Maungatautari suojelualueella Visitor centre ja kahvila! Sinne! Noh, aukihan se oli, mutta ”kahvila” ei… mehupullo suatiin ja sen voemalla etiäppäen. Piävyttiin sitten ajelemmaan kotjkylän hotellille pitsalle! Mitteepä sitä lähtee merta edemmäs kallaan! :D Mutta oekeen mukava pikkuajelu pienillä mutkateillä. Ja niitähän tiällä mopokuskeille riittää pitemmäkssii aekoo tutkittavaks!

Kommentit

  • Ari Niemeläinen

    Kuule Sari, se tuossa etelän asumisessa käöp katteeks, kun suapi ajella läpi vuojen motskalla. Ei oo lunta , ei jiätä ja kylymäkkään ei luita kolota. Otappa tiällä Honta tallista ja lähe luistelemmaan tuonne jiätikköeselle tielle viijentoesta asteen pakkasessa. Jos kuatumata tämmönen könkkäukko reissusta seleviää, niin ei aenakkaan viikon ronkan jomotuksesta. Ennee vuan reilu kolome – neljä kuukaatta ajokeliköehin, sitä ennen pitäs suaha Pappa Tunturi rojekti valamiiks. Siltä varulta, jos meinoo käävä Honta liian raskaaks kiänneltäväks ja jalaka ei nousis ennee sen satulan piälle.

    • Sari

      Juu, ei voe valittoo! Tialla se tauko mopokauvessa on sammoo luokkoo mittee Suomessa se varsinainen kausi :) Ja ”talavellakkii” ihan ajokelia kuitennii on – toehin ei vuan aamusta viiti lahtee kun ussein on nollan tienoilla yot. Mut paivalla ihan hyvin pystyy paryyttelemmaan!

      Toevottavasti sita viela se hontakkii suap kilometreja ensj kesanakkii! Vaekka oeshan semmonen Papiskakkii komia ajeltava! Vahan hittaammanpuoleista vuan liikkuminen, mutta minnekkapas sita kiire, valamiissa mualimassa.

Jätä kommentti

*