Opiskelusta ulukomailla – osa 1.

Kiinnostaako opiskelu? Kiinnostaako ulukomuat? Tässäpä faktatietoo tämän emännän nykysestä työpaekasta, Waikaton Yliopistosta (http://www.waikato.ac.nz/), jossa itekkii tulj Bachelor of Science (Luonnontieteiden kandi) suoritettua ”jokunen” vuos sitten.

Waikato on perustettu Hamiltonniin vuonna 1964, elikkäs 50-vuotisjuhlia juhlittiin näättävästi koko viime vuosj. Opiskelijoeta meillä on semmonen 13 500 ja kampusalueella on kokkoo komiat 65 hehtaaria. Ja nätti kampus se onnii, puistomaenen, pienten ankankakkastenlampien täplittämä alue jossa on mukavasti palveluja niin opiskelijoelle ko henkilökunnallekkii. Tiältä siis löytyy jos jonniimoesta ruokapaekkoo, kahvilloo, matkatoemisto (ae meilläko muka paljon ulukomualaisia opiskelijoeta??), kahen eri pankin toemipisteet, apteekki, kampaamo, uima-altaat, kuntosali…. melekeimpä siis (ruokakauppoo vaille) kaekki tarvittava!

IMGP0284

Yliopiston kampusta isoimman palvelualueen nurkilta.

Tiedekuntavaihtoehoista löytyy varmaan myös melekkein jokkaeselle jottain. Löytyy Arts and Social Sciences, Computing and Mathematical Sciences, Education, Te Piringa – Law, School of Maori and Pacific Development, Science and Engineering, Management School ja Pathways College. Viimesimmän tarkotuksena on tarjota täyventävvee koulutusta niille yliopistoon halajaville, joilla ei esimerkiks paekallisessa ”lukiossa” suoritetut kurssit yljopistoon piäsyyn riitä. Tarjoovat myös englanninopetusta kansaenvälisille opiskelijoelle (tällä hetkellä piäasiassa Aasiasta tuleville), joilla suattaa olla hyvät paperit muuten mutta kieljtaeto ei ihan riitä luentojen ymmärtämisseen. Kovin paljon tarkemmin en lähe erj tutkintovaehtoehtoja tässä läpi käämään, ko itellä on tietoo käätännossä vuan tiältä School of Sciencen (biologia, kemia, ympäristotieteet) puolelta (mutta näestä aiheista voin sitten kertoo enemmännii jos lukijoeta kiinnostaa!!).

IMGP0297

Tutkinnot tiällä perjuatteessa toemii samalla tavalla mittee Suomessakkii, eli tavallaan kolomessa erj tasossa. Bachelors, eli kandin tutkinto kestää kolomisen vuotta, siihen piälle kaks vuotta (vuosj kursseja, vuosj tutkimusta) ja suat Masters (maisteri) paperit ja vielä jos jaksat kolomisen vuotta lissee niin taskussa on PhD (tohtorj). Näen ite tuota viimesintä tässä ko oon sinne Kuopijjoon värkkeemässä, niin oon ihan jonnii verran eroja huomannu näihen systeemien välillä. Itellä ko väetöskirjaan vuajittaan kaks julukastua artikkelia, yks valamis ”manuscript” ja siihen piälle kirja ja lisäks vielä lajisa pittäes opintopisteitäkkii suorittoo ennenko sen tohtorin hatun piähäsä suap. Teoriassa tämä voes onnistua neljäännii vuoteen, mutta käätännössä ussein aekoo venähtää vähän enemmän ko tuo julukasuprosessi ei aena ihan se suoraviivasin oo. Noh, tiällä tuas väetöskirja on kolome vuotta. Piste. Jos tiukille männöö niin hyvässä lykyssä suatat suaha 6-12 kk jatkoaekoo kirjottamiselle. Mutta eronahan tietennii on se että sitä tehhään yhessä rojektissa tutkimusta se kolome vuotta, julukasuja ei vuajita ja lopussa kirjotettaan vuan sen kolomen vuojen työt kansiin välliin. Elikkä sinäsä ihan jonnii verran suoraviivasempi prosessi. Mutta pittää näen kuitennii tätä Suomen mallia kehua, että kyllä tästä ko valamistuu niin on paremmin pullat uunissa mittee näellä paekallisilla, ko on kuitennii niitä julukasuja jo tehtynä. Huomattavasti helepompi on lähtee jatkohommia ehtimmään ko pystyt muutakkii niille mahollisille työnantajille näättämmään ko pelekän väetöskirjan! No mutta nyt lähti tuas tarina sivuraiteille. Takas asiaan!

Hintavvoohan tämä opiskelu tiällä on, varsinnii jos oot ulukomuanelävä. Kandin tutkinnosta suap ulukomualaiset pulittoo $20 000-30 000 (12 500-19 000€), maisterin kaksvuotinen tutkinto maksaa $26 000-34 000 (16 000-21 000€) ja tohtori $5500 – 6000 (3500-3800€) per vuos! Vähintäännii tyyristä touhua, mutta näkkyy nuita kansainvälisiä opiskelijoeta siltikkii riittävän joka vuos uus satsi. Itellä kävi aekannaan vähän parempi flaksi ko pysyvällä oleskeluluvalla sae opiskella paekallisten hinnoilla, eli kandin tutkinto ei maksana ko ”vuan” $5500 – 6500/vuos ja maisteri $7000-7500/vuos (väetöskirjan hinnat on kaekille samat).

Mutta eiköhän siinä nyt ensjalakuun oo informaatiopläjjäystä kerrakseen! Osa 2 käsittellöö sitten enemmän opiskelijan elämistä ja elinkustannuksia ja kurssirakenteen eroja Suomeen nähen. Tae jos on jottaen erityistä mittee halluisit tietee, niin kysy tok!! Kertokkee mittee halluisitte tiältä kuulla :)

 

Kommentit

  • Brightoneagle

    Mistä teet väikkäriä? Miten pitkällä oot?

    • Sari

      Vaikkarin pittais ainaskin nain teoriassa olla ihan loppusuoralla (viimeista manua ja kirjaa tassa varkkailen), mutta katellaan miten pitkaan siina menee ko tayspaivaisen tyon ohella niita yrittaa saada valmiiksi :D Aiheena on sydamen sykkeen saately ja kehitys hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa. Eli siis puhutaan sydamesta joka on vasta semmoinen alkion rinnasta pullistuva sykkiva putkilo :) (Terkkuja tyokamuille ja ohjaajille AIVI:lle!)

      Oikein mukavaa ”juhannusta” sinne Osakaan! Me sytytellaan taalla keskitalven kunniaksi kynttiloita ja istutaan takan aaressa – on ollut taas pakkasoita ja ollaan ihan jaassa!!! :D

      • brightoneagle

        Teet väikkäriä kokopäivätyön ohella!? Huh huh! On varmasti rankkaa. Mutta mielenkiintoinen aihe sulla ainakin on :)
        Minä tein omani kokopäiväisenä opiskelijana, Englannissa. Siihen meni 3v 2kk (aiheena lasten äidinkielen kielioppirakenteiden omaksuminen). En tiedä miten kauan siihen olisi mennyt jos olisin tehnyt sen työn ohella…

        Mitä sulla on suunnitelmissa väikkärin jälkeen?

        • Sari

          No totta puhuen ei taa tilanne nyt ihan niin karmaiseva ole milta se kuulostaa :D Suomessa asuessa gradua tehdessa oli sormet parissa muussakin projektissa, eli tanne NZ muuttaessa oli jo hyva maara dataa kasassa. Kaytannossa siis varsinaisten kokeiden tekoa oli jaljella aika vahan. Tai olisihan sita voinut enemmankin tehda (niinkuin aina – tai silta tassa itsesta tuntuu koko ajan), mutta tuo valimatka (ja lentohinnat) vahan hankaloittaa tuota labratyoskentelya :) Onneksi on kannustava ohjaaja ja aivan mahtava tyoporukka siella Kuopiossa, jotka auttavat tarpeen mukaan sen minka omilta toiltaan ehtivat.

        • Sari

          Niin ja suunnitelmat valmistumisen jalkeen ovat vahan auki… oman tutkimusprojektin aloittaminen taalla nykyisella tyopaikalla tietysti olisi se paras vaihtoehto, mutta tamahan riippuu siita saako mistaan rahoitusta! Jos Suomessa tutkimusrahoituksen saanti on vahan kuin lottoamista, niin taalla se on jopa vaikeampaa! Ympyrat ovat niin paljon pienemmat ja rahaa vahemman tarjolla… Mut onneksi on kuitenkin tyopaikka ja jalka oven valissa yliopistolla! Jospa tasta jotain mielenkiintoista eteen tulisi! Fingers crossed!!

Kommentointi on suljettu.